Iran teki tiistai-iltana ohjusiskun Israeliin. Sitä ennen Israel oli hyökännyt Libanoniin. Israel käy edelleen myös Gazan sotaa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Pasi Hirvonen ja Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola vastaavat seitsemään kysymykseen Lähi-idän sodasta.
1. Miksi sota alkaa aina yöllä?
– Yleensä hyökkääjä aloittaa silloin, kun ajatellaan, että vastustaja ei ole kaikkein valppaimmillaan ja yleensä se on yöllä, Hirvonen vastaa.
– Usein siksi, että pimeys on hyökkääjän etu. Laitteiden pimeänäkökyky on parantunut, mutta kyllä pimeydellä edelleenkin on merkitystä, että ollaan piilossa, Juusola kertoo.
2. Mitä ovat valopallot Iranin iskua kuvaavissa videoissa?
– Videoista näkyy erityisesti torjuntaohjuksia, jotka on laukaistu maasta. Nähdään räjähdyksiä, joista syntyy tulipalloja kun torjuntaohjus osuu kohti tulevaan ohjukseen tai lennokkiin, Hirvonen sanoo.
– Eilen taivaalla nähtiin Iranin ballistisia ohjuksia ja Israelin ilmapuolustusjärjestelmä. Ei ole maasta käsin aina helppo tietää, kummasta on kysymys, Juusola toteaa.
3. Mihin ohjusten palat menevät, kun ohjus torjutaan?
– Osa ohjuksista räjähtää jo ilmakehän yläosissa tai jopa avaruudessa. Sellaisiakin järjestelmiä on, jotka torjuvat ballistisia ohjuksia jo ilmakehän ulkopuolella, ja silloin romu jää ulkopuolelle. Jos torjunta tapahtuu ilmakehässä, räjähdyksen seurauksena syntyvä romu tulee ilmasta maahan. Yleensä metallikappaleet eivät ole niin suuria, että aiheuttaisivat valtavaa tuhoa esimerkiksi rakennuksille, mutta esimerkiksi eilisessä hyökkäyksessä Israelissa mies oli saanut osuman tällaisesta taivaalta tulevasta ohjuksen romusta ja kuollut sen seurauksena, Hirvonen vastaa.
4. Onko jokainen maahan osunut ohjus merkki hyökkääjän onnistumisesta vai jätetäänkö osa ohjuksista tarkoituksella torjumatta?
– Kyllä kaikki varmaan pyritään tuhoamaan, mutta mikään ilmatorjuntajärjestelmä ei onnistu jokaista ohjusta torjumaan. Iran ampui eilen vajaat 200 ohjusta, joista jokunen maahan saakka pääsi osumaankin. Israelin ilmatorjunta pystyi kuitenkin torjumaan hyvin suuren osan niistä, Hirvonen kertoo.
5. Miksi Israel iskee Libanoniin jos haluaa kostaa vuoden takaista festivaali-iskua?
– Kun Israel aloitti hyökkäyksen Gazaan Hamasin iskun jälkeen, Hizbollah (joka toimii Libanonissa) alkoi ampua raketteja Israelin puolelle, minkä seurauksena kymmenettuhannet on evakuoitu Israelin pohjoisosista. Israel haluaa nyt ajaa Hizbollahin pois raja-alueelta, ja tähtää jopa Hizbollahin aseman heikentämiseen ja aseistariisuntaan. Tätä pidän kuitenkin epätodennäköisenä, mutta se olisi tietysti heidän toiveensa, Juusola vastaa.
– Nyt Israelilla on resurssit iskeä Libanoniin, koska Gazan tilanne mahdollistaa sen. Hizbollah ja Hamas ovat Iranin sijaissotijoita. Israelin ja Hizbollahin välinen väkivalta leimahtaa toistuvasti ja on välillä laimeampaa. Se on jatkunut jo vuosikymmenet, Hirvonen sanoo.
6. Miksi nykyistä tilannetta jatkuvasti verrataan vuoden 2006 tapahtumiin?
– Koska silloin käytiin edellinen suora sotilaallinen laajempi yhteenotto Israelin ja Hizbollahin välillä. Käytiin noin kuukauden mittainen sota. Hizbollah otti Israelin sotilaita vangiksi ja usea israelilainen sai surmansa. Sen jälkeen Israel alkoi pommittaa Libanonia samalla lailla kuin nyt ja aloitti myös maaoperaation, Juusola vastaa.
– Edellisen kerran vuonna 2006 konflikti Israelin ja Hizbollahin välillä leimahti niin, ja se päättyi Israelin näkökulmasta aika huonosti. Hizbollah onnistui hyvin torjumaan Israelin hyökkäyksen, ja aiheutti huomattavia tappioita Israelin joukoille, Hirvonen kertoo.
7. Voiko tämä olla alku kolmannelle maailmansodalle?
– Pidän sitä hyvin epätodennäköisenä, että suurvallat alkaisivat taistella keskenään ydinaseilla. Mutta alueellinen konflikti, johon Yhdysvallat saattaa sekaantua, on hyvin mahdollinen, Juusola arvioi.
Hirvonen puolestaan pohtii, että muutaman askeleen päässä voisi pahimmassa tapauksessa olla tilanne, jota voisi kutsua kolmanneksi maailmansodaksi.
– Monet sodat, kriisit ja konfliktit liittyvät nyt toisiinsa. Nyt Ukrainan ja Lähi-idän tilanteiden yhdistävä tekijä on Yhdysvallat. Yhdysvallat on Ukrainalle suuri tukija ja Israelin pitkäaikainen liittolainen. Maailmassa on useita valtioita, jotka haluavat vastustaa Yhdysvaltojen hegemoniaa: Venäjä, Iran, Pohjois-Korea ja Kiina. Tällaiset jännitteet mahdollistavat sen, että asiat eskaloituvat ja ollaan laajemmassa globaalissa konfliktissa. Jos esimerkiksi Kiina päättää tällaisessa tilanteessa ratkaista Taiwanin kysymyksen, niin kyllä sitten olisimme tilanteessa, jota voisi kutsua kolmanneksi maailmansodaksi, Hirvonen kertoo.
