Ihmiskunnan pelot tuhoisan asteroidin iskeytymisestä Maahan hälvenivät ainakin hieman kaksi vuotta sitten. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan DART-luotain osui tuolloin maaliinsa, halkaisijaltaan 151-metriseen Dimorphos-kuuhun.
Harjoituksen tulos oli toivottu. Dimorphos kiertää Didymos-asteroidia, ja sen kiertoaika oli 11 tuntia ja 55 minuuttia: törmäyksen takia kiertoaika lyheni 33 minuuttia. Sen rata siis muuttui.
Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Hera-luotain palaa nyt törmäyspaikalle ja selvittää tarkemmin iskun vaikutuksia. Hera on lastattu SpaceX-yhtiön Falcon 9-kantoraketin kyytiin, ja se lähtee matkaan Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Floridasta maanantaina 7. lokakuuta kello 17.52 Suomen aikaa, mikäli viime hetken esteitä ei tule.
– Tässä on sarja henkeäsalpaavia hetkiä. Ensiksi pitää selvitä laukaisusta, sanoi projektia johtava Paolo Martino ESA:n keskuksesta Hollannin Noordwijkista Guardian-lehdelle.
Hera on kooltaan 1,6 metriä kanttiinsa ja painaa pienen henkilöauton verran, tarkalleen 1 081 kiloa. Kun aurinkopaneelisiivekkeet aukeavat täyteen mittaansa, luotaimella on leveyttä 11,5 metriä.
Hera on perillä kahden vuoden kuluttua. Maaliskuussa 2025 se kiertää Marsin, tutkii punaista planeettaa ja ottaa siitä samalla vauhtia.
Kun Hera kohtaa Dimorphoksen ja Didymoksen, se on 195 miljoonan kilometrin päässä Maasta, kauempana kuin Aurinko.
Vaaraton kaksoisasteroidi
Dimorphos ja Didymos ovat niin sanottu kaksoisasteroidi eli asteroidi ja sen kuu tai jopa kaksi. Nykyään arvioidaan, että asteroideista jopa 15 prosenttia on sellaisia.
Dimorphos valikoitui harjoituksen kohteeksi siksi, että se on Maalle kutakuinkin vaaraton. Lähimmilläänkin asteroidipari on miljoonien kilometrien päässä.
Heralla on määränpäässään paljon puuhaa. Ensiksi se vapauttaa kyydistään kaksi satelliittia, jotka auttavat sitä eri tehtävissä.
Hera mittaa Dimorphoksen massan ja sen rakenteen. Erityisen kiinnostava on tietysti DART-luotaimen osumakohta: tuliko siihen kraatteri vai muuttiko osuma suuremmin Dimorphoksen maisemaa?
Luotain ottaa kuvia Dimorphoksesta eri etäisyyksiltä. Lähimpänä otetuista kuvista pitäisi erottua vain kymmensenttiset kivet asteroidin pinnalla.
Hera selvittää myös radan muuttumisen tarkat yksityiskohdat.
Tehtävänsä lopuksi Hera saattaa yrittää laskeutumista kaksoisasteroidin isommalle järkäleelle, Didymokselle.
Hera on vahva ESA:n yhteisponnistus. Projektissa on mukana satakunta yritystä 18 ESA:n jäsenmaasta. Luotaimessa on myös kahden suomalaisyrityksen, VTT:n ja Kuva Spacen, osaamista.
Kilometriset asteroidit tunnetaan
Avaruudessa vaeltaneet asteroidit ja pienemmät murikat ovat murjoneet Maata vuosimiljardien aikana. Tunnetuin osuma on 65,5 miljoonan vuoden takaa. Jukatanin niemimaalle iskeytynyt 10 kilometriä leveä asteroidi surmasi lentokyvyttömät dinosaurukset, mutta pienet matelijat, nisäkkäät ja linnut selvisivät
Maan pinnalla lasketaan olevan kolme miljoonaa asteroidin osuman aiheuttanutta yli kilometristä kraatteria.
Ihmiskunnan elämää heilauttavan asteroidin iskeytymistä Maahan ei pidetä valtavan todennäköisenä, vaikka esimerkiksi elokuvateollisuus on pitänyt pelkoja yllä.
Asia otetaan silti vakavasti. Suurin osa yli kilometrin kokoisista, Maata mahdollisesti uhkaavista asteroideista on kartoitettu. Niitä pienemmät tunnetaan huonommin ja niitä paljon, noin 30 000.
Tuorein iso osuma on vuodelta 2013. Tsheljabinskissa Venäjällä asteroidin räjähdyksessä loukkaantui tuhat ihmistä, suurin osa lasinsirpaleista. Asteroidi oli halkaisijaltaan 20 metriä.