Kesällä Lapissa järkytti, kun pelkosenniemeläisiin autiotaloihin oli ilmestynyt valtavia suorakulmioiden muotoisia reikiä.
Arvokkaasti harmaantuneista rakennuksista oli sahattu seinät auki niin, että talojen sisuskalut näkyivät. Toinen tuhotuista rakennuksista kuului valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY).
Rakennukset osti rovaniemeläinen matkailuyritys Apukka resort, joka otti hirret ja palat seinistä uudisrakennusten sisustukseen ja somistukseen.
Talot omisti pankki, joka oli saanut rakennusten purkuluvan Pelkosenniemen kunnalta. Kunta perusteli purkulupaa rakennusten huonokuntoisuudella.
Toisaalta Ylen haastatteleman rakennusalan restaurointiyrittäjän mukaan rakennuksia tai hirsiä olisi voinut hyödyntää myös kokonaisina.
Hirret ovat nyt Apukassa matkailuyrityksen seininä
Apukka Resort järjesti lauantaina 5. lokakuuta avoimet ovet -tapahtumapäivän Rovaniemen ja Lapin asukkaille. Apukassa vieraili päivän aikana noin 1 500 kävijää.
Lappilaiset ihastelivat avoimesti uudisrakennuksen sisustusta. Yksikään jututetuista ei tuominnut yritystä seinien ryöväämisestä tai talojen tuhoamisesta kesän kohusta huolimatta, päinvastoin.
Monien muiden tavoin rovaniemeläinen Mervi Hiltunen piti paikkaa tosi viihtyisänä ja seiniä hienoina.
– Nämä hirsiseinät sopivat tosi hyvin tähän paikkaan. Kyllä ne varmaan täällä ovat paremmassa tallessa ja useammat ihmiset voivat nauttia näistä hirsistä nyt.
Rovaniemeltä saapunut Matti Inkerö ihasteli myös paikkaa ja arveli hirsien käytön lisäävän paikan luonnonläheisyyttä.
– En ole kyllä tietoinen aiemmasta keskustelusta, mutta nythän sitä sopii tulla katsomaan. Nämähän ovat siistin näköisiä uudessa käytössä.
Sosiaalisessa mediassa vanhojen rakennusten purkaminen herätti järkytystä. Siellä kysyttiin, että eikö muita vaihtoehtoja ollut kuin pilkkoa paloiksi vuosikymmeniä seisseet kohteet.
Apukassa vierailut rovaniemeläinen Samu Paulin ei kuitenkaan tuominnut yrittäjiä, koska lupa purkamiseen oli olemassa. Paulin myös kannustaa säilyttämään vanhaa, mikäli se on mahdollista tai vähintään käyttämään sitä uudelleen.
– Totta kai, jos vanhaa pystyy uusiokäyttämään, niin itse ainakin puollan sitä. Varmasti tässä olisi voinut molemmin puolin hoitaa asiat paremmin, mutta käytännössä turhaa huutelua oli puolin ja toisin.
Kirsi-Maria Luusua-Pudas ei ollut seurannut kesäistä keskustelua eikä osannut ottaa kantaa suojeluun, mutta piti silti hyvänä, että hirret tuotiin ”talteen”.
– Minusta on hyvä. Säilyvät täällä ainakin seuraavat sata vuotta.
Apukassa käyneistä avoimien ovien vieraista ei lukuisista jututetuista kukaan pitänyt yritystä suurena roistona, koska talojen purkamiseen oli ollut lupa.
Kohu ei ole myöskään laajemmin vaikuttanut yrityksen toimintaan eikä negatiivisia viestejä ole yrittäjille saakka tullut. Apukkaan tulevat matkailijat ovat lähes yksinomaan ulkomaalaisia. Syyskausi onkin alkanut jopa aiempia vuosia vilkkaampana.
Vanhat hirret ovat yrittäjän intohimo
Apukka Resortin hallituksen puheenjohtaja ja yrittäjä Markus Kolari perusteli suojellun talon purkamista ja hirsien käyttöä sillä, että se oli vanhan käyttämättömän rakennuksen hyödyntämisestä.
Hän ei myöskään pidä kohtuullisena sitä, että tikun nokkaan on nostettu heidät, vaikka purkamiseen oli olemassa viranomaiselta lupa ja lupaa myös vaadittiin ennen kaupantekoa.
– Nämä dokumentit meille toimitettiin. Siinä mielessä tuntuukin kohtuuttomalta, että alkoi tämmöinen kohu asiasta. Ikään kuin meidän olisi pitänyt alkaa vielä tutkia lisää, vaikka meillä oli purkuluvat.
Hirsien käyttö yrityksen sisätilojen somisteena on Markus Kolarin ajatus. Hän kertoo asuvansa itse Rovaniemellä suojelukohteessa, joka on rakennettu vuonna 1816.
– Siinä ovat vanhat hirret säilyneet. Ymmärrän hyvin, että siihen taloon ei saa koskea ja kohteet, jotka ovat pelastettavissa pelastettaisiin. Joko näin tuomalla vanha kädentaito nähtäville osina tai sitten peruskorjaamalla muuten.
