Talouden sopeuttaminen pysäytti Kuopion laajentumisen uusille asuinalueille, ja muun muassa Vanuvuoren uusi asuinalue odottaa parempia aikoja.
Uusille asunnoille ja palveluille on kuitenkin suuri tarve, sillä Kuopio kasvaa noin tuhannen uuden asukkaan vuosivauhtia. Viime vuonna väestönlisäys oli ennätykselliset 1 427 henkilöä.
Kaupungin uusi strategia on nyt laajentua sisäänpäin vanhoihin lähiöihin, joiden vetovoimaa halutaan lisätä monipuolisella uudisrakentamisella ja paremmalla joukkoliikenteellä.
Myös lähiöiden keskukset, ostarialueet halutaan tuoda tähän päivään.
Ratikkamainen bussiliikenne lähiöihin
Kuopio kartoittaa parhaillaan kaikki täydennysrakentamiselle soveltuvat asuin- ja liikerakentamisen paikat vanhoista lähiöistä, jotka ovat uusien bussirunkolinjojen varrelta, kuten esimerkiksi Neulamäestä, Puijonlaaksosta ja Kelloniemestä.
Uudet runkolinjat otetaan käyttöön vuonna 2026, jolloin nykyiset bussilinjat 4, 5 ja 6 alkavat liikennöidä enintään 10 minuutin vuorovälein.
Tavoitteena on aikatauluton julkinen liikenne, jossa pysäkille mennessä jo tietää, että bussi tulee muutamassa minuutissa.
Valtuuston maaliskuun lopussa hyväksymä yleiskaava uusista Kuopion eteläpuolen asuinalueista on nyt laitettu jäihin osana Kuopion talouden sopeuttamisohjelmaa.
Esimerkiksi Vanuvuoren uuden asuinalueen rakentaminen vaatisi investointeja sekä kunnallistekniikkaan että liikenneväyliin, kuten siltoihin. Vanhojen lähiöiden kehittäminen tulee huomattavasti halvemmaksi.
Neulamäessä parasta on luonto
Vanhojen lähiöiden kehittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista, sillä asuinalueille on ehtinyt syntyä oma tunnelmansa ja asukkaille vahva tunneside asuinaluettaan kohtaan.
Kävimme kysymässä neulamäkeläisiltä, mikä lähiössä on parasta ja säilytettävää, ja mitkä asiat kaipaisivat kehittämistä.
Hieman yli 5 000 asukkaan Neulamäessä on jo kolmas sukupolvi neulamäkeläisiä nauttimassa luonnon keskelle rakennetusta asuinalueesta. Moni on palannut perheensä kanssa synnyinseudulleen.
Perheenisät Antti Savolainen ja Petteri Korpitaipale ovat paluumuuttajia. Heille Neulamäki on tullut tutuksi lapsuudesta ja nuoruudesta 1980–1990 lukujen taitteessa, ja lähiön ympärillä oleva laaja luontoalue on tullut koluttua tarkasti.
Molemmat ovat palanneet omiin lapsuusmaisemiin oman perheensä kanssa.
– Näissä metsissä on leikitty kyllä ihan tosissaan ja monipuolisesti, ja se on yksi merkittävä syy paluumuuttoon. Tuttu ja turvallinen asuinalue ja tämä luonto, Antti Savolainen kertoo.
Savolaisen mukaan monipuolinen eläimistö on laajan, osin suojellun metsäalueen ansiota.
– Löytyy liito-oravia, erilaisia pöllöjä, tikkoja, siis oikeasti harvinaisuuksia. Se tekee Neulamäestä Neulamäen. Jokaisesta kodista pääsee viidessä minuutissa ihan erämaan luontoon.
Savolainen ja Korpitaipale harrastavat metsästystä, ja luolissa asuville supikoirille Neulamäen kallioalue ja louhikot ovat mieluista asuinympäristöä.
– Se oli erittäin antoisa hetki silloin jossain vaiheessa, kun kolmessa viikossa tuli 11 supikoiraa Antin vanhempien takapihalta, Petteri Korpitaipale sanoo.
Hänelle laaja luonto, jossa kaksi metsästyskoiraa voivat juosta hetkittäin vapaasti, on elinehto. Kerrostalossa asuminen ja koiran kiinni pitäminen koko ajan olisi Korpitaipaleen mielestä jonkinasteista eläinrääkkäystä.
Kehittämistäkin kaivataan
Kotiseutuhehkutuksen jälkeen miehet löytävät myös jotain parannettavaa.
Savolainen kaipaa Pihkapolun hiekkakentälle remonttia, joka vastaisi paremmin lasten ja nuorten tarpeita.
– Ja tuo vanha parkkialue, joka on nyt joutoalueena tuossa hiekkakentän vieressä, niin siihen voisi esimerkiksi rakentaa skuutti-skeittiparkin, Antti Savolainen sanoo.
Korpitaipale muutti takaisin Neulamäkeen kaksi vuotta sitten ja kaipaa yhteisöllisyyttä.
– Neulemäkeläisten yhteistä joukkokokoontumispaikkaa minne voisi kuka tahansa neulemäkeläinen tulla ja jakaa mielipiteitä ja ajatuksia, Petteri Korpitaipale sanoo.
Juuso Arkko ei aluksi tahdo keksiä mitään erityistä parannettavaa, mutta sanoo lopulta, että alueen rakennuskanta on vanhaa ja etenkin julkiset rakennukset kaipaisivat ilmeen kohottamista.
– Mutta ei sekään minua henkilökohtaisesti paljoa häiritse, Arkko sanoo.
Kaupunki kysyi asukkaiden näkemyksiä täydennysrakentamiseen soveltuvista paikoista sekä säilyttämisen arvoisista luontokohteista ja alueista nettisivuillaan kesällä ja alkusyksystä. Vastauksia tuli vajaat 300.