Tamperetta uhkaa asuntopula seuraavan vuoden tai puolentoista aikana. Näin arvioi pormestari Kalervo Kummola (kok.).
– Se on aivan selvä, Kummola sanoo.
Kummola perustaa näkemyksensä siihen, että vapaarahoitteisten asuntojen rakentaminen on käytännössä jäissä. Samaan aikaan valtion tukemien Ara-asuntojen rakentaminen vähenee.
Rakennusteollisuus ja ekonomistit arvioivat Helsingin Sanomien uutisessa, että myymättömät asunnot ehtivät mennä kaupaksi ennen kuin uusia valmistuu tilalle.
– Kun korot nousivat, niin rakentaminen loppui kuin seinään ja pistettiin pillit pussiin. Tampereellakin monta monttua jäi montuksi, Kummola sanoo.
Kummola jakaa ymmärrystä rakennusyhtiöille, joiden omaisuus on kiinni myymättömissä asunnoissa.
– Tiedettiin, että näin tässä tulee käymään. Tämä on surkea tilanne, kun pankit eivät tule millään lailla vastaan. Syyttäisin aika lailla pankkeja tästä tilanteesta, koska he eivät ota minkäänlaisia riskejä. Minun mielestä tässä ei olisi edes ollut mitään riskejä, vaikka olisi vähän rakennettu varastoon.
Kummola toivoo, että valtiovalta yhdessä pankkien ja vakuutuslaitosten kanssa rakentaisi puskuria hiljaisina aikoina.
– Jos me ensi kevääseen mennessä saamme uusia hankkeita liikkeelle kovan rahan puolella, niin voi olla, että ei tule hirvittävää asuntopulaa.
Finanssialalta palloa rakennusliikkeiden omistajille
Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila vastaa Kummolan kritiikkiin toteamalla, että pankeille tärkeintä on asiakkaan maksukyky. Jos sitä ei ole riittävästi, pankki ei voi myöntää rakentamiseen lainaa.
– Näen, että pankit ovat reagoineet tilanteeseen siten, kuin sääntely ja pankkivalvonta edellyttävät.
Mattilan mukaan keskustelua asiasta käytiin jo viime syksynä, kun tietoa asuntomarkkinoiden vaikeasta tilanteesta ja rakentamisen pysähtymisestä alkoi tulla.
Yhdeksi ratkaisuksi ehdotettiin tuolloin mallia, jossa valtio toimisi yhtenä rakentamisen takaajana.
– Siihen ei kuitenkaan tässä valtiontalouden tilanteessa nähty mahdollisuuksia.
Mattila heittää palloa rakennusliikkeille ja niiden omistajille.
– Voisivatko he itse pääomittaa rakennusliikettä lisää siten, että yhtiön maksukyky paranee pankin silmissä, hän kysyy.
Rakennusteollisuus RT:n kertoi aiemmin syyskuussa, että rakentamisen tuotanto laskee koko tämän vuoden.
Tampereen kasvu lisää kysyntää
Pormestari Kummola arvioi, että notkahdusta seuraa rakentamisen buumi. Rakentamisen hinta saattaa hänen mukaansa nousta jopa 30–40 prosenttia.
– Voi käydä vielä niin, että Ukrainan sota loppuu jonain päivänä ja jälleenrakentaminen vie kaiken Baltian työvoiman.
Tampereella yhtälö on hankala.
T-Median kyselyssä Tampere on noussut neljä kertaa peräkkäin Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi. Tutkimusyhtiö MDI:n syyskuussa julkaiseman ennusteen mukaan Tampereen väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä 18 prosenttia eli 45 476 asukasta.
– Tampere on siinä mielessä paremmassa tilanteessa kuin muut suuret kaupungit, koska meillä on vähiten myymättömiä asuntoja verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseutuun ja Turkuun, Kummola sanoo.