Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden asemaa yritetään parantaa lakiuudistuksella.
Suomessa on lapsia, jotka eivät voi käydä koulua, koska he eivät saa riittävää tukea.
Opetusministeriön valmistelema lakiesitys on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi.
Kuntien ja koulujen tukikeinot vaihtelevat paljon. Lakiuudistuksen on tarkoitus yhtenäistää tarjontaa tasavertaisemmaksi, vähentää byrokratiaa sekä lisätä koulujen mahdollisuuksia tarjota oikea-aikaista tukea, kertoo Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Erja Vitikka.
Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyisi uudistuksen vuoden lopussa ja se otettaisiin kouluissa käyttöön elokuussa 2025.
Mikä muuttuu, jos lakiuudistus menee läpi?
Tällä hetkellä oppilaiden saamaan tukeen on kolme porrasta: yleinen, tehostettu sekä erityinen tuki.
Kaikilla tasoilla voidaan käyttää samoja tukikeinoja. Poikkeuksena on erityisopetus, jota annetaan vain erityisen tuen piiriin kuuluville oppilaille.
1. Tukiportaat jäävät historiaan.
Jatkossa olisi käytössä ryhmä- ja oppilaskohtaisia tukimuotoja. Viimeisenä keinona perusopetuksen oppimäärää tai tavoitteita voidaan rajata.
Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat tukiopetus, opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus.
Oppilaskohtaisiin tukitoimiin sisältyy osittain pienryhmässä tai kokonaan erityisluokassa toteutettava opetus sekä oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut.
Uudistuksessa panostetaan ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen.
2. Oppilaskohtaista tukea saavien määrää rajataan luokissa
Yleisopetuksen luokassa saa olla enintään viisi oppilasta, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä.
3. Byrokratiaa vähennetään.
Tällä hetkellä erityistä tukea varten koulutuksen järjestäjän täytyy tehdä pedagoginen arvio ja selvitys, oppimissuunnitelma, henkilökohtaisen opetuksen järjestämissuunnitelma ja kirjallinen päätös erityisestä tuesta. Jatkossa oppilaskohtaisissa tukitoimissa olisi tehtävä arviointi, suunnitelma sekä päätös.
Ryhmäkohtaiset tukitoimet eivät vaadi arviointia, suunnitelmaa eivätkä hallinnollista päätöstä. Kun painopiste siirtyy ryhmäkohtaiseen tukeen, opettajille jää enemmän aikaa tuen antamiseen paperitöiden sijaan.
4. Rahaa tuen järjestämiseen sekä erityisopettajien koulutukseen.
Hallitus aikoo tukea koulutuksen järjestäjiä 100 miljoonalla eurolla vuosittain.
Resursseja on tarkoitus laittaa erityisesti juuri ryhmäkohtaiseen tukeen, koska sen ajatellaan vähentävän vahvemman tuen tarvetta pitkässä juoksussa.
Lisäksi erityisopettajien koulutukseen on varattu rahoitusta.
Kaikki eivät usko uudistuksen onnistuvan
Esitysluonnos sai lausuntakierroksella lähes 200 lausuntoa muun muassa opetuksen järjestäjiltä, opetushenkilökunnalta sekä järjestöiltä.
Lähes kaikki lausunnonantajista pitivät uudistaa tärkeänä.
Huolenaiheita lausunnonantajilla kuitenkin on.
Osa huomautti, ettei uusi esitys välttämättä ratkaise alueellisia eroja.
Osa lausunnonantajista huomautti hallintopäätösten määrän kasvavan, jos nyt moni tehostettua tukea saava oppilas saa jatkossa laajasti oppilaskohtaista tukea.
Huolena oli myös, että osa oppilaista saa riittämätöntä tukea, jotta ei tarvitsisi muodostaa lisää opetusryhmiä viiden oppilaan rajan vuoksi.
Kehitysvammaisten Tukiliitto sekä Autismiliitto olivat pettyneitä siihen, ettei uudistuksessa puhuttu mahdollisuudesta etäopiskeluun tai hybridiopiskeluun. Niiden käytännöt vaihtelevat kunnittain.