Uutisist hyvää iltaa! MTV:n uutisankkuri Kirsi Alm-Siiran tuttu ääni kajahtaa uutisstudiossa. Pyynnöstä puheen nuotti on kuitenkin hieman erilainen kuin tavallisesti uutisia lukiessa. Mukana on ripaus porin murretta.
Alm-Siira on kotoisin Noormarkusta, joka nykyään on osa Poria. Hän kertoo, ettei ole koskaan peitellyt murrettaan, vaan päinvastoin korostanut sitä.
– Jos jotakin olen kokenut liittyen juuriini, porin kieleen ja tiettyyn porilaisuuteen liitettävään luonteenlaatuun, kyllä se on ylpeyttä.
Edes työ uutisankkurina ei ole koskaan vaatinut Alm-Siiralta murteen hälventämistä – vaikka uutiset hän toki kirjoittaa ja lukee yleiskielellä, jotta puhe olisi kaikille varmasti ymmärrettävää.
– Mutta heti, jos uutislähetyksessä on esimerkiksi jonkinlainen vapaa keskusteluosuus, kyllä murteeni sieltä tulee läpi, Alm-Siira hymyilee.
Murteiden arvostus on lisääntynyt
Suomen murteet on jaettu perinteisesti ensin kahtia itä- ja länsimurteisiin ja sitten määrittelytavasta riippuen seitsemään tai kahdeksaan murrealueeseen.
Murteiden arvostus on vaihdellut ajan saatossa.
– 1960–1970-luvuilla nopean kaupungistumisen aikaan murteiden käyttöön liittyi tietynlaista maalaisuuteen yhdistettyä häpeää, kertoo Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori, murteisiin erikoistunut Hanna Lappalainen.
Nykyään tilanne on tasoittunut ja murteiden arvostus kasvanut. 1990-luvulla elettiin jopa tietynlaista murrebuumia, jonka seurauksena muun muassa monia kirjallisuuden klassikkoteoksia käännettiin murteille.
Murteiden puhumista saatetaan silti pitää kiusallisena etenkin oman kotiseudun ulkopuolella.
– Moni saattaa ystävällisestikin kiinnittää huomiota puhujan murteeseen, mutta se voi tuntua vaivaannuttavalta ja rasittavalta.
Kun ihminen muuttaa kotiseudultaan pois, murre yleensä muuttuu tai hiipuu.
– Toisaalta muutoksia tapahtuu, vaikka asuisi kotipaikkakunnallaan koko elämänsä, Lappalainen muistuttaa.
Antti Kurra on tehnyt murteesta tavaramerkkinsä
Ylen toimittajalle Antti Kurralle murteesta on muodostunut tavaramerkki.
– Olen ihan ylpeä murteestani. Mielestäni on kiva, että puheesta kuulee, mistä on kotoisin, raahelaislähtöinen Kurra kertoo.
Kiittävää palautetta murteen rohkeasta käytöstä on sadellut sekä työnantajalta että yleisöltä.
– Sometileillenikin tulee viestiä, että onpa söpö murre, tai että onpa kiva, kun joku puhuu tuolla lailla leppoisasti.
Miltä murteen nimittäminen söpöksi tai leppoisaksi tuntuu?
– On se vähän harmillista, jos ajatellaan, ettei ihmistä voi ottaa vakavasti sen vuoksi, että hän puhuu murretta mediassa.
Joka puolella Suomea puhutaan eri tavalla, ja silti puhutaan ihan vakavista asioista, vakavissaan. Mun mielestä murteen ei pitäisi syödä uskottavuutta.
Antti Kurra
– Mutta monestihan esimerkiksi sketsihahmot puhuvat jotakin murretta. Siitä voi syntyä sellainen mielleyhtymä, että murteella puhuvat ovat tällaisia hahmoja, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Murteiden puhuminen tuulettaa pölyttyneitä mielikuvia
Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten murteita ei kuulunut radiossa tai televisiossa juuri lainkaan.
– Aikaisemmin radio ja televisio olivat hyvin yleiskielisiä, Hanna Lappalainen kertoo.
Viimeisten vuosikymmenten aikana mediassa on kuitenkin otettu askel kohti rennompaa esiintymistapaa.
– Ylipäätään puhekielistyminen ja vapaampi puhekulttuuri ovat lyöneet mediassa läpi viime vuosikymmeninä. Puhekieli on enimmäkseen eteläsuomalaisesti värittynyttä, mutta muitakin murteita kuulee jonkin verran, etenkin haastateltavien puheessa.
Mutta pitäisikö murteiden kuulua mediassa nykyistäkin enemmän, ehkä jopa tv- ja radiouutisissa?
Lappalainen, Alm-Siira ja Kurra ovat yksimielisiä siitä, että olisi hienoa kuulla murteita vielä nykyistäkin monipuolisemmin. Televisio- ja radiouutisten suhteen kaikki heistä ovat kuitenkin varovaisella kannalla ja liputtavat yleiskielen puolesta.
– Uutisten kielen pitäisi olla kaikille ymmärrettävää ja saavutettavaa. Siksi yleiskieli palvelee paremmin myös esimerkiksi niitä, joiden äidinkieli ei ole suomi, Lappalainen valottaa.
Murteiden läpimurtoa uutisten parissa on siis ehkä turha odottaa, mutta murteiden tulevaisuus näyttää silti toistaiseksi valoisalta.
– Eivät murteet ainakaan hetkessä katoa, Lappalainen lohduttaa.
Hän kuitenkin toteaa, että verkon ja somen aikakaudella on vaikutuksensa. Murrerajat ylittyvät tuosta vain, kun yhteyden saa hetkessä vaikka toiselle puolelle maailmaa.
– Vilkas verkkoviestintä levittää vaikutteita ja toisaalta tasoittaa murrerajojen piirteitä eri tavalla kuin ennen.
Jokainen voi kuitenkin vaalia oman murteensa elinvoimaisuutta omalla puheenparrellaan.
– Murteiden rohkea puhuminen on paras tapa tuulettaa myös murteisiin liittyviä pölyttyneitä mielikuvia, Lappalainen vinkkaa.