Saamen Kielikaltio on hiljattain julkaissut uusia sanastoja eri saamen kielille. Nyt löytyy esimerkiksi meikkisanasto pohjoissaamen kielellä.
Saamen kielillä on erityisen rikas sanasto esimerkiksi perinteisiin elinkeinoihin ja luontoon liittyen, mutta nykyajan arjessa tarvitaan myös uusia termejä ja sanoja esimerkiksi teknologiaan liittyen.
Saamen kielikaltion työnä onkin hyväksyä saamen kielille uusia sanoja ja normittaa kirjoitettua kieltä. Kielikaltio julkaisi vastikään uusia sanastoja, joiden mukana oli muun muassa meikkisanoja. Meikkisanoja on normitettu toistaiseksi pohjoissaameksi ja jonkin verran myös luulajan- ja inarinsaameksi.
Aiemmin somesta tuttujen meikkausvideoiden tekeminen on ollut saameksi haastavaa. Kun saamenkielisiä sanoja ei ole, käytetään usein valtakielen tai englanninkielisiä termejä tai keksitään omia käännöksiä näille sanoille. Omat käännökset voivat kuitenkin vaihdella puhujasta riippuen.
Kielikaltion koltansaamen kielen neuvonantaja Tauno Ljetoff kertoo, että vähemmän puhutun koltansaamen kohdalla täytyy ensin normittaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan sanoja, ennen kuin voi alkaa miettiä muita sanastoja.
Periaatteessa meikkisanaston saisi kuitenkin suhteellisen nopeasti koltansaameksi, kun pohjoissaamenkielisiä sanoja voisi käyttää mallina.
– Se voisi olla vaikka ensi keväänä valmis, jos sitä alkaisi nyt työstää. Muutama kuukausi menisi sanaston kanssa, toteaa Ljetoff.
Kielikaltio luo pohjan kaikelle saamen kielityölle
Saamen Kielikaltion tulevaisuus on tällä hetkellä epävarma. Kielikaltion työtä on rahoitettu yhteispohjoismaisesti. Ruotsin hallituksen budjettiehdotuksessa ei ole kuitenkaan osoitettu ollenkaan rahoitusta Kielikaltiolle ensi vuodeksi. Myös Suomen saamelaiskäräjien antama rahoitus vähenee, kun hallitus vähentää saamelaiskäräjien kulttuuri-itsehallintoon osoitettua rahoitusta.
Kielineuvonantaja Tauno Ljetoff korostaa Kielikaltion työn merkitystä, sillä se on kaiken kielityön pohja.
– Ilman sitä esimerkiksi saamenkielisiä oppimateriaaleja ei voi tehdä. Saamen kielilain mukaan viranomaisten täytyy tiedottaa myös koltansaameksi. Jos heillä ei ole sanoja, niin miten tiedottaa, jos ei voi sanoa saameksi holhousrekisteri tai jotain muuta?
Ljetoffin mukaan Kielikaltion kokouksissa käsitellään useita kymmeniä, joskus jopa yli sata uutta sanaa. Kielikaltion työntekijät myös neuvovat kielikysymyksissä viidellä saamen kielillä.
– Esimerkiksi jos kirjoittaa viranomaisten päätöksiä eikä tiedä jotain sanaa, niin voi soittaa minulle. Jos minä en tiedä, niin selvitän ja vien lautakunnalle päätettäväksi sanat, jotka voidaan ottaa käyttöön, kuvailee Tauno Ljetoff Kielikaltion työtä.
Kielikaltio työskentelee eteläsaamen, inarinsaame, koltansaamen, luulalajansaamen ja pohjoissaamen kielillä.
Jo perinteeksi muodostunutta saamen kielten viikkoa vietetään taas tällä viikolla Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Viikon tavoitteena on kiinnittää huomiota saamen kieliin valtakunnallisesti.