Suomessa on useita kuntia, joissa vanhemmille maksetaan vauvarahaa kuntaan syntyvästä lapsesta. Osassa summa kipuaa useisiin tuhansiin.
Tällä hetkellä suurinta vauvarahaa maksavat pikkupaikkakunnat Luhanka ja Miehikkälä.
Molemmissa kunnissa perheelle maksetaan lapsesta tuhat euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan. Mikäli lapsi asuu kunnassa kymmenvuotiaaksi, kertyy summaa 10 000 euroa.
Myös Lestijärvi lukeutui aiemmin suurimpien vauvarahan maksajien joukkoon. Se maksoi 10 000 euron vauvarahaa vuosina 2012–2022.
Tilastokeskuksen syntyvyystilastojen mukaan vauvarahoilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta syntyneiden lasten määrään Luhangassa, Miehikkälässä tai Lestijärvellä. Kunnat kuitenkin kokevat, että vauvarahasta on ollut kunnille muuta hyötyä.
Lestijärvi ja Luhanka ovat noin 700 asukkaalla Manner-Suomen pienimmät kunnat. Miehikkälässä asukkaita on noin 1 700.
Kaikissa kunnissa on näkynyt yhtenä vuotena jonkinlainen syntyvyyspiikki edun aloittamisen jälkeen, mutta vastaavia piikkejä on ollut kunnissa ajoittain jo ennen vauvarahaa.
Syntyvyyden kasvattamiseen Suomessa etsitään nyt ratkaisuja rahallisista korvauksista. Esimerkiksi väestöntutkija Anna Rotkirch ehdotti viime viikolla, että ennen 30. ikävuotta hankitusta lapsesta saisi tuhansien eurojen kannustinrahan.
Vauvarahojen vaikutuksesta ei ole varmaa tietoa
Luhankalainen Teresa Halttunen on kahden lapsen äiti. Lapsista nuorempi, 3-vuotias Sampo Halttunen, on saanut kunnan nykyisen vauvarahamallin mukaan tuhat euroa vuodessa.
Luhanka alkoi maksaa vauvarahaa nykyisen mallin mukaan, eli tuhat euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan, vuonna 2019.
Rahat menevät perheen arkisiin menoihin kuten laskujen maksuun.
– Emme tehneet lasta sillä ajatuksella, että siitä saa rahaa, Halttunen naurahtaa.
Halttunen kuitenkin uskoo, että vauvaraha on hyvä keino saada perheet tulemaan tai pysymään Luhangassa.
Taloudellisilla kannusteilla on tutkitusti nähty olevan vaikutusta ennen kaikkea siihen ajankohtaan, jolloin lapset hankitaan, kertoo väestöliiton johtava tutkija Venla Berg.
– Ne lapset, jotka muutenkin syntyisivät, saattavat kannusteen takia syntyä aikaisemmin, Berg täsmentää.
Bergin tiedossa ei ole, että juuri vauvarahoista olisi tehty tutkimusta.
Miehikkälän kunnanhallituksen puheenjohtaja Tarja Alastalon (kesk.) mukaan kunnassa on pohdittu, pitäisikö vauvarahoista tehdä perheille esimerkiksi kysely. Alastalo pitää rahalahjaa onnistuneena ratkaisuna.
– Uskon, että se on vaikuttanut miehikkäläläisten, perheen perustamista suunnittelevien nuorten päätöksiin jäädä tänne, hän sanoo.
Miehikkälä ryhtyi maksamaan vauvarahaa vuonna 2018. Kunta käyttää lapsiperheiden lahjarahoihin runsaat 40 000 euroa vuodessa. Summaa voisi verrata esimerkiksi yhden työntekijän vuosittaisiin palkkakustannuksiin.
Lestijärven entisen kunnanjohtaja Esko Ahosen mukaan vauvarahan tärkein vaikutus oli koulun säilymisen turvaaminen. Hän kertoo, ettei vauvaraha niinkään tuonut uusia perheitä kuntaan, mutta hidasti Lestijärveltä poismuuttoa.
Vauvarahan maksu lopetettiin kunnan taloustilanteen vuoksi vuonna 2022, mutta sitä maksetaan ennen vuotta 2023 syntyneille kevääseen 2033 saakka. Vauvaraha on tähän mennessä maksanut Lestijärvelle 420 000 euroa.
Ahosen mukaan vauvaraha oli tärkeä imago- ja markkinointitekijä. Lestijärvi sai ilmaista mainosta, kun vauvarahasta tehtiin juttuja New York Timesia myöten.
Vanhemmat tarvitsevat lisää tukea
Myös Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnän mukaan vauvarahojen maksu on yksi tekijä, jolla kunnan vetovoimaa on pyritty lisäämään. Vauvarahaa on Kärnän arvion mukaan maksettu tähän mennessä muutamia kymmeniä tuhansia euroja.
Luhanka tarjoaa vauvarahan lisäksi muutakin tukea uusille vanhemmille.
Kärnän mukaan Luhangassa vanhemmat saavat ensimmäisenä vauvavuonna kotiapua, joka tarkoittaa esimerkiksi siivousta, ruuanlaittoa tai lapsen ulkoiluttamista. Sitä tarjotaan kuusi tuntia päivässä kuutena päivänä vuodessa.
Väestöliiton Venla Berg pitää erittäin kannatettavana sitä, että kunta tarjoaa sosiaalista tukea vanhemmille. Hänen mukaansa vanhemmat tarvitsevat ylipäätään enemmän apua lasten kasvatukseen.
– Olisi hyvä idea, että myös valtion taholta pohdittaisiin käytännön avun tarjoamista vanhemmille.