Ennen sotaa elämäni oli vakaata. Kävin töissä, rannalla ja kahviloissa. Hengailin ystävieni kanssa. Asuin tavallisella kadulla, joka vilisi elämää. Siellä oli puita ja paljon valoja.
Nyt monet ystävistäni ovat kuolleet. Asuinkatuni on tuhottu tunnistamattomaksi. Ympärillä on vain raunioita. Elämää ei ole. Kaikki on tuhottu.
Näin kertoo Abdulrahman Abu Salama. Hän on 25-vuotias gazalainen valokuvaaja. Sota on tehnyt hänestä tunnetun sotakuvaajan, joka myy nyt ottamiaan kuvia ulkomaisille medioille.
– Meillä kaikilla on psyykkisiä ongelmia sodan takia, Abu Salama sanoo.
Yle haastatteli Abu Salamaa syyskuun loppupuolella videopuhelun välityksellä.
Hän antoi haastattelun Kamal Adwanin sairaalan pihalla Gazan kaistan pohjoisosassa. Sairaala toimii paikallisten toimittajien tukikohtana.
Abu Salama kertoo nyt, millaista hänen elämänsä on ollut kuluneen vuoden aikana. Julkaisemme tässä jutussa myös hänen sodasta ottamiaan kuvia.
Abu Salaman elämä mullistui täysin vuosi sitten.
Ensin palestiinalainen äärijärjestö Hamas teki laajan terrorihyökkäyksen Israeliin 7. lokakuuta 2023.
Vastauksena Israel aloitti sodan Hamasia vastaan, ja sen suuri maahyökkäys Gazaan käynnistyi 27. lokakuuta. Israelin tavoitteena on tuhota terroristijärjestö Hamas.
– Vuosi on ollut musertava meille gazalaisille, Abu Salama sanoo koruttomasti.
Videolla Abu Salama kertoo, miten sotavuosi on vaikuttanut perheenjäseniin.
Abu Salama syntyi Jabalian pakolaisleirissä Gazan kaistan pohjoisosassa vuonna 1998. Leirissä sijaitsee yhä hänen kotinsa. Käytännössä paikka on kaupunki, ei telttaleiri.
Perheeseen kuuluu vanhemmat sekä kolme veljeä ja kolme siskoa. Perhe omistaa kolmesta erillisestä asunnosta koostuvan talon yhdessä isän veljien kanssa.
Saman katon alla asuu yhteensä kymmenen perheenjäsentä. Kotitalo tuhoutui osittain viime keväänä Israelin armeijan hyökkäyksessä.
– Olemme peittäneet ikkunat muovilla, jotta emme paleltuisi.
Videolla Abu Salama esittelee, miltä hänen kotinsa näytti sen jälkeen, kun Israelin joukot olivat vetäytyneet Jabaliasta toukokuun lopussa.
Sulkuja ja pommituksia on ollut Gazassa koko Abu Salaman elämän ajan, ja monista asioista on ollut puutetta Israelin saarron takia. Hän kuvailee lapsuuttaan kaikesta huolimatta onnelliseksi.
Jabaliassa ei ollut erityisiä lapsille tarkoitettuja paikkoja, kuten kerhoja tai leikkipuistoja. Abu Salama muistelee, että hän leikki naapuruston lasten kanssa kapeilla kujilla paljain jaloin.
– Se oli parasta lapsuudessani. Kaikki naapurustossa tukivat ja kunnioittivat toisiaan. Jokainen lapsi otettiin mukaan, kun leikimme piilosta ja muita leikkejä tai pelasimme jalkapalloa.
Kun Abu Salama oli kymmenvuotias, hän koki jotain, joka on jäänyt mieleen kummittelemaan. Vuosi oli 2008.
Naapuritaloa pommitettiin, ja iäkäs mies kuoli. Miehen pää halkesi ja jalka irtosi.
– Siitä päivästä lähtien kuva tuon miehen irronneesta jalasta ei ole poistunut mielestäni. Sitä on mahdoton unohtaa. En pysty kuvailemaan näkemääni.
Gazassa konflikti on siis jatkunut vuosikymmeniä. Mutta tämä sota on ollut poikkeuksellinen, sanoo Abu Salama.
Hän kutsuu nykyistä Gazan sotaa ”kansanmurhaksi” ja ”kollektiiviseksi tuhoamiseksi” ja kertoo nähneensä, kuinka Israelin hävittäjät pommittavat sattumanvaraisesti siviileistä välittämättä.
Abu Salama on dokumentoinut tapahtumia kansainväliselle medialle sodan alusta lähtien. Hänen kuviaan ovat julkaisseet muun muassa turkkilainen Anadolu, qatarilainen al-Jazeera ja iso uutistoimisto AFP.
Myös Yle on julkaissut Abu Salaman kuvia nälästä kärsivistä lapsista Gazassa.
Lue lisää: Kuihtunut Gaza
Sota on tehnyt gazalaisista kuvaajista tärkeitä yhteistyökumppaneita ulkomaiselle medialle, koska Israel on käytännössä estänyt ulkopuolisen median itsenäisen pääsyn Gazaan paria poikkeusta lukuunottamatta.
Abu Salama on ladannut sotakuviaan ja -videoitaan myös Instagram-tililleen. Osassa kuvista näkyy pahasti vammautuneita ihmisiä ja silpoutuneita ruumiita.
Työ on Abu Salaman mukaan raskasta. Työpäivät kestävät usein yli puolenyön ja aterioita saa epäsäännöllisesti. Hän sanoo nukkuvansa vain muutaman tunnin vuorokaudessa.
– Tänään en ole vielä syönyt mitään. Join vain kahvia ja poltin savukkeen, hän kertoo iltapäivällä.
Abu Salama kertoo tienaavansa sen verran hyvin, että hän elättää nyt koko perhettään.
Sodassa on kuollut moni Abu Salaman läheinen. Poissa ovat serkku ja tämän perhe sekä ainakin 13 ystävää, Abu Salama sanoo.
Sota on jättänyt jälkensä myös Abu Salamaan. Hän kertoo olevansa välillä täysin omissa maailmoissaan.
– Istun aloillani kunnes ystäväni sanovat minulle, että meidän täytyy puhua jostain. He ihmettelevät, missä olen. Istun siinä vieressä kuin olisin peiton alla.
Raskaimmin Abu Salama on ottanut naapurissa asuneen läheisen ystävänsä kuoleman.
Ystävä perheineen kuoli, kun Israel pommitti heidän kotitaloaan.
– Lähetän hänelle yhä viestejä WhatsAppissa: ”Moi Ramiz! Mitä mies? Missä kuljet?” Siitä on tullut tapa, vaikka tiedän, että hänestä tuli marttyyri. Näin hänet käärinliinoissa. Hän oli palasina.
Sotakuvaaja kertoo joutuneensa itsekin Israelin ohjusiskun kohteeksi matkalla kuvauskeikalle Al-Awdan sairaalaan.
Kadulla ei ollut ketään, ja nelihenkinen kuvausryhmä käveli kaikessa rauhassa lehdistöliivit päällä. Yhtäkkiä lähelle osui ohjus, Abu Salama muistelee.
Sitten ohjuksia alkoi tulla lisää, yhteensä kuusi. Ne osuivat läheisiin asuinrakennuksiin, hän kertoo.
– Ensimmäisen ohjuksen jälkeen aloimme juosta. Sitten kuului boom, boom, boom. Ohjuksia tuli peräjälkeen. Jotain osui kollegani nenään, ja nenästä alkoi vuotaa verta. Suojauduimme talojen väliin ja jäimme henkiin.
Abu Salama uskoo, että Israel otti kuvausryhmän tarkoituksella kohteekseen. Hänen mielestään lentäjien täytyi nähdä, että he olivat journalisteja.
Yle ei pysty vahvistamaan, joutuiko Abu Salama kollegoineen Israelin tahallisen iskun kohteeksi vai ei.
Selvää on kuitenkin se, että Gazan sodassa on kuollut poikkeuksellisen paljon median edustajia.
Vajaassa vuodessa Gazassa on kuollut ainakin 116 toimittajaa ja muuta median edustajaa, kertoi lokakuun alussa yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö Committee to Protect Journalists.
Järjestö arvioi, että Israelin joukot ovat tarkoituksella tappaneet ainakin viisi toimittajaa Gazassa. CPJ kutsuu tekoja murhiksi.
Abu Salama sanoo, että hänelle itselleen pahin paikka sodan aikana on ollut Israelin joukkojen yöllinen hyökkäys sairaalaan. Hän kertoo olleensa toisten kuvaajien kanssa Gazan Indonesialaisessa sairaalassa rynnäkön alkaessa.
– Ensin he tulittivat tykistöllä sairaalan ympäristöön. Sitten maajoukot alkoivat edetä. Yhtäkkiä he katkaisivat valot. Sitten tykistö alkoi ampua. Otimme tavaramme ja juoksimme. Jos olisimme jääneet, olisimme kuolleet tai haavoittuneet.
Israel on perustellut sairaaloihin tekemiään rynnäköitä sillä, että Hamas käyttää sairaaloita tukikohtina.
Abu Salama kiistää pelkäävänsä, vaikka on kokenut hengenvaaraa.
– Palestiinalaiset nuoret eivät pelkää. Palestiinalainen journalisti ei ole koskaan peloissaan. Ihmiset pakenevat kuolemaa, me teemme juttuja kuolemasta.
Ruokapula iski Gazaan aiemmin tänä vuonna, koska Israel rajoittaa avustuskuljetuksia.
Abu Salama kertoo, että hänen perheensä oli syömättä pahimmillaan pari kolme päivää. Kun jauhoja sai viimein ostettua, niitä piti hakea kaukaa ja maksaa niistä kova hinta.
Israel on sana, jonka lausumista Abu Salama välttelee haastattelussa. Hän puhuu miehittäjästä eikä usko, että palestiinalaisten ja Israelin välille voi tulla rauha. Tuhoa, kuolemaa ja julmuutta on ollut liikaa.
– Meitä on tapettu ja näännytetty. Kotimme on tuhottu. Tulevaisuutemme on kuollut. Israelin armeija on vienyt meiltä unelmat ja kokonaisen vuoden elämästämme.
Silti hän haaveilee rauhasta ja siitä, että saisi herätä aamuun ilman pommituksia, ilman sodan ääniä.
Abdulrahman Abu Salama kertoo, että kontaktit ovat useita kertoja tarjonneet hänelle mahdollisuutta lähteä Gazasta pois Amerikkaan. Hän sanoo kieltäytyneensä.
– Tarjouksia tulee edelleen. Mutta en voi lähteä. Meidän täytyy jäädä.
Lokakuun alussa Israel aloitti uuden hyökkäyksen Jabalian pakolaisleiriin. Israelin mukaan Hamasin asemiehet olivat jälleen soluttautuneet alueelle.
Abu Salama kertoi Ylelle lokakuun loppupuolella viestipalvelun välityksellä, että hän joutui perheineen pakenemaan jatkuvia ilmaiskuja Jabaliasta Gazan länsiosaan. Nyt hänen tukikohtanaan toimii Gaza Cityssä sijaitseva al-Ma'madanin klinikka.
– Jatkan työtäni ja raportoin miehittäjän rikoksista ja sotatoimista.
Arabiankielisen haastattelun kääntämisessä on käytetty apuna tekoälyä. Ylen suomentaja-toimittaja on tarkastanut käännökset.