Etelä-Savon hyvinvointialueella Eloisalla on Suomen lyhyimmät hoitojonot. Kysyimme hyvinvointialueen terveyspalvelujen johtajalta Kimmo Kuosmaselta, miten tämä on mahdollista.
– Meillä on pitkäjänteinen työ erikoissairaanhoidossa, hyvä kapasiteetti, kaksi keskussairaalaa ja hyvä henkilöstö.
Eloisan hoitojonot ovat olleet valtakunnallisessa vertailussa aina lyhyempiä kuin monilla muilla alueilla.
Kuosmasen mukaan myös hyvinvointialueen edeltäjillä tilanne oli jonojen suhteen hyvä.
Erikoissairaanhoidon hoitoketjut ovat Kuosmasen mukaan kunnossa ja leikkaustehokkuus on hyvä. Hoitoketju tarkoittaa potilaan matkaa hoitoon lähettämisestä, ensimmäiseen poliklinikkakäyntiin, ennakoiviin tutkimuksiin ja itse leikkaukseen.
– Hyvä johtaminen ja hyvä hoitoketju ovat ratkaisevan tärkeitä hoitotakuun toteutumisessa.
Etelä-Savossa on maan ikääntynein väestö, jonka sairastavuus on myös maan suurimpia. Lyhyet hoitojonot ovat kuitenkin mahdollisia, koska hoitoketju ja johtaminen toimivat.
Potilaita myös muilta hyvinvointialueilta
Eloisalla leikataan myös muiden hyvinvointialueiden potilaita. Tästä huolimatta Kuosmasen mukaan leikkaussalikapasiteettia on tällä hetkellä yli tarpeen. Rajoittavana tekijänä on henkilöstön määrä.
Savonlinnan sairaalassa tehtävistä tekonivelleikkaus-potilaista noin puolet tulee Etelä-Savon ulkopuolelta. Eniten potilaita tulee naapurimaakunnista Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta.
Kuosmasen mukaan lyhyemmät jonotusajat ovat todennäköisin syy siihen, että potilas valitsee Eloisan.
Uhkaavatko säästöt nopeaa hoitoonpääsyä?
Eloisalla on aloitettu mittavat yt-neuvottelut ja Savonlinnan sairaalan toimintaa voidaan joutua supistamaan säästöpaineiden takia.
Kuosmanen on kuitenkin luottavainen siihen, että leikkausjonotilanne saadaan pidettyä Etelä-Savossa hyvänä.
– Keskittämällä raskaampi kirurgia Mikkeliin ja päiväkirurgia ja lyhythoitoinen kirurgia Savonlinnaan, niin hoitoon pääsy saadaan pidettyä hyvänä.
Lakiesitys lopettaa toteutuessaan tekonivelleikkaukset Savonlinnassa.