Etelä-Savon hyvinvointialue kertoi suurista irtisanomisista – ammattijärjestö kehuu hyvinvointialueen johtajia

Eloisan yt-neuvotteluiden seurauksena irtisanomisuhan alla on 168 työntekijää. Hyvinvointialueen johtajien sijaan kritiikki kohdistuu valtion säästötoimiin.

Synnytysosaston tarkkailuhuone Mikkelin keskussairaalalla.
Etelä-Savon hyvinvointialue aikoo vähentää tehtäviä sekä ikääntyneiden palveluista että terveyspalveluista. Arkistokuva Mikkelin keskussairaalasta. Kuva: Esa Huuhko / Yle
  • Enna Poutiainen

Ammattijärjestö Tehy toteaa Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan yt-neuvotteluiden tuloksen uhkaavan potilasturvallisuutta.

Eloisan perjantaina päättyneiden yt-neuvottelujen seurauksena irtisanomisuhan alle joutuu 168 työntekijää. Irtisanomiset kohdistuvat pääasiassa lähihoitajiin ja sairaanhoitajiin.

Työntekijöitä on lisäksi eläköitymässä, eikä heidän tilalleen välttämättä palkata uutta henkilöstöä. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 100 ihmisen työpanosta mahdollisten irtisanomisten lisäksi.

Tehtäviä aiotaan vähentää ikääntyneiden palveluista sekä terveyspalveluista.

Tehyn neuvottelupäällikkö Juha Honkakoski kuvailee mahdollisia irtisanomisia poikkeuksellisen suuriksi ja hirvittäviksi.

Korona-aikana korvaamattomat hoitajat ovat nyt turha kuluerä, joka romuttaa Suomen talouden.”

Heikki Kauhanen, Tehy

Hallituksen toimet ihmetettyvät

Tehyn paikalliset pääluottamusmiehet Heikki Kauhanen ja Ani Kannonmäki kertovat, että maanantaina järjestetyssä toimialainfoissa tunnelma oli apea, mutta yhtenäinen.

Työntekijöiden kritiikki kohdistuu hyvinvointialueiden rahoitusmalliin ja hallituksen leikkaustoimiin, ei hyvinvointialueen johtajiin.

Hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä ja henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua saavat tehyläisiltä kehuja. Heidän kerrotaan nostavan esiin hyvinvointialueen haasteita julkisessa keskustelussa sekä ottavan työntekijäjärjestöjen mielipiteet hyvin huomioon päätöksenteossa.

Tehyn edustajat yhtyvät Seppälän kritiikkiin rahoitusmallin epäoikeudenmukaisuudesta. Hyvinvointialueille ei ole myöskään annettu aikaa järjestää toimintaansa kuntoon.

Tehyn edustajat muistuttavat, että Eloisaan on kohdistunut jo kolmet yt-neuvottelut aiemmin. Irtisanomisten kohdistamista hoitotyöhön on Tehyn edustajien mukaan vältetty viimeiseen asti.

Kauhanen ihmettelee hallituksen halua säästää sosiaali- ja terveysalalta.

– Korona-aikana korvaamattomat hoitajat ovat nyt turha kuluerä, joka romuttaa Suomen talouden.

Hoitajilla ammatillinen stressi

Yt-neuvottelujen tuloksen jälkeen työntekijöiden suurin huoli oli siitä, miten potilaiden hoito onnistuu tulevaisuudessa, vasta sitten omasta työpaikasta.

– Kertoo paljon meidän toimialasta ja työntekijöistä, että ennen kaikkea oltiin huolissaan potilaista, Kauhanen toteaa.

Kannonmäki kertoo hoitajien kärsivän ammatillisesta stressistä, joka johtuu siitä, ettei työtään voi niukkenevilla resursseilla tehdä niin hyvin kuin haluaisi.