Ensimmäiset havainnot rikkakananhirssistä Suomessa tehtiin muutama vuosi sitten, kun rikkaruohoa löydettiin maan eteläosista. Nyt se on levinnyt Pohjanmaalle. Havaintoja on Vöyriltä ja Pedersörestä.
Mustasaarelainen viljelijä Christer Finne ei ole kohdannut rikkakananhirssiä alueen viljelmillä. Hän on kuitenkin ollut yhteydessä ruotsalaisiin kollegoihinsa, jotka ovat kärsineet rikkaruohosta.
– Etelä-Ruotsissa on itse asiassa suuria ongelmia. Myös matkustaessani Baltiaan näin rikkakananhirssiä pelloilla, vaikka siitä on jo 20 vuotta, Finne kertoo Yle Österbottenille.
Oletko huolissasi, että saat rikkakananhirssiä viljelmillesi?
– En tietenkään halua uusia rikkaruohoja. Se tarkoittaa lisää torjuntatoimia. Nykyisetkin rikkaruohon riittäisivät.
Monet viljelijät ovat huolissaan rikkakananhirssistä, koska sitä pidetään yhtenä maailman haitallisimmista rikkaruohoista. Se valtaa helposti alaa muilta kasveilta.
– Se on korkeakasvuinen kasvi, joka varjostaa hyvin ja vie tilaa ja paljon ravinteita. Siksi sato pienenee, ja se syrjäyttää pääkasvin, sanoo kasvintuotannon neuvoja Margareta Slotte Pohjanmaan ruotsinkielisestä maatalousjärjestöstä.
Varotoimenpiteisiin ryhdytty
Vaikka Finne ei ole nähnyt rikkakananhirssiä Pohjanmaalla, hän on aloittanut varotoimenpiteet.
– Erityisesti tuontisiemeniä käytettäessä pitää tarkastaa huolellisesti, ettei mukana ole tullut mitään vierasta. Viljelen osittain maanparannuskasveja, ja ne ovat tuontisiemeniä. Aina on huoli, että siemeniin voi livahtaa vieraita kasveja.
Kasvien murskaaminen on Finnen mukaan auttanut rikkaruohojen ehkäisyssä.
– Mielestäni pärjään aika hyvin. Minulla on yleensä maanparannuskasvi ennen syysvehnää ja murskaan kasvin samalla, kun valmistaudun syysvehnän kylvöön. Se kestää 7–8 viikkoa, ja silloin rikkaruohot eivät ehdi tuottaa siemeniä.
Myös koneiden huolellinen puhdistaminen on tärkeää.
– Monet ovat saaneet rikkakananhirssiä koneiden mukana, kun ovat paalanneet saastuneella pellolla ja sitten siirtyneet toiselle pellolle. Niittomurskaimissa ja paalauskoneissa voi siemeniä jäädä koneeseen ja ne leviävät seuraavalle pellolle.
Viime vuosina Finne on myös kylvänyt myöhemmin kesällä, jotta kasvit eivät ehdi tuottaa uusia siemeniä. Tässä kohtaa EU:n sääntely tulee vastaan.
– On hieman hankalaa, kun kasvien pitää olla kylvetty ennen kesäkuun loppua ja haluaisin kylvää kesä-heinäkuun vaihteessa. Jos tulee sateinen jakso, kylväminen voi olla vaikeaa. Mielestäni sääntelyssä tulisi olla enemmän joustavuutta.
Maailman haitallisin rikkaruoho
Kilpailukykyiset kasvit selviävät paremmin rikkakananhirssin kanssa. Voimakas kasvu muodostaa paremman kasvualueen, ja koska rikkakananhirssi viihtyy lämpimissä olosuhteissa, se itää Pohjanmaalla vasta kesäkuussa tai heinäkuussa.
Rikkakananhirssiä verrataan usein hukkakauraan. Molemmat leviävät helposti eläinten, tulvien ja maatalouskoneiden avulla. Yleisimmin rikkaruoho kuitenkin leviää ulkomaisen siemenen ja nurmisiemenen mukana.
Rikkakananhirssi voi tuottaa 40 000 siementä, ja maan alla siemenet voivat säilyttää itävyytensä jopa 10 vuotta.
Rikkaruohon leviämisen rajoittaminen on siis haastavaa. Margareta Slotten mukaan tärkeintä on varmistaa, ettei rikkakananhirssi pääse pelloille.
– Jos kyse on yksittäisistä kasveista, suosittelemme toimimaan samoin kuin esimerkiksi hukkakauran kanssa eli kitkemään ne käsin, jotta vältetään leviäminen. Sitten kasvi tulee tuhota esimerkiksi polttamalla. Jos se on ehtinyt levitä laajalle, on turvauduttava kemialliseen torjuntaan.
Peltojen niittäminen lisää leviämisriskiä, koska silloin siemenet leviävät helpommin ja muodostavat uusia versoja.
Artikkeli on käännös Yle Österbottenin toimittaja Chanette Häruksen artikkelista: Världens skadligaste ogräs har kommit till Österbotten: ”Det skulle räcka med de ogräs som vi har sedan förr”