Kouvolalaista Heli Nikulaa nolottaa, kun hän ei kuule keskusteluja kunnolla. Hän joutuu kuitenkin kipuilemaan kuulonsa kanssa ilman apua, sillä hän jonottaa kuulokojetta ainakin ensi vuoteen asti.
– Tuntuu siltä, että minusta tulee ihan hölmö kuva, jos en kuule kaikkia keskusteluja, Nikula kuvailee.
Nikulalla on lapsena alkanut etenevä kuulonalenema. Tilanne on pahentunut vuosien varrella siihen pisteeseen, ettei hän enää pärjää ilman kuulokojetta.
Yle uutisoi aiemmin siitä, että kuulokojejonot ovat kasvaneet pitkiksi eri hyvinvointialueella. Tämän on myös Nikula huomannut.
Pois harrastuksista
Nikulasta tuntuu, että kuulemisen ongelmaan liittyy häpeää. Häntä itseään nimittäin nolottaa kertoa toistuvasti kuulo-ongelmistaan.
Jo se, että Nikula pyysi apua tilanteeseensa työterveydestä, joka lopulta johti kuulokojejonoon pääsemiseen, vaati häneltä rohkeutta.
Nikula on jäänyt kokonaan pois esimerkiksi ryhmäliikunnasta. Hän ei jaksa enää jännittää, kuuleko ohjaajan ohjeistuksia vai ei.
Nikula uskoo, että ryhmäliikuntatunneilla häneen varmasti suhtaudutaan ymmärtäväisesti, mutta tilanteet, joissa hän ei kuule, ovat hänelle yksinkertaisesti liian kiusallisia.
– Palaan takaisin tunneille, kun saan kuulokojeen.
Heli Nikula työskentelee Kymenlaakson muistiluotsissa muistiluotsina. Hän pitää esimerkiksi ryhmiä, joiden tarkoituksena on tukea sekä muistisairaita ja heidän läheisiään.
– Jos töissä on suurempia ryhmiä, on kuuleminen minulle äärimmilleen skarppaamista.
Nikula kykenee kuulemaan hyvin kasvokkain käytäviä keskusteluja. Kuulon ongelmat ilmenevät silloin, kun joku yrittää puhua hänelle esimerkiksi huoneen toiselta puolelta.
Hän toivoo, että työelämässä hänen kuulo-ongelmansa muistettaisiin arjessa paremmin.
– Toivoisin, että ne työkaverit, joille olen uskaltanut kertoa tilanteestani, eivät huutelisi minulle selän yli, vaan muistaisivat tulla keskustelemaan kasvotusten.
Kuulo-ongelmien huomaaminen on vaikeaa
Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen kertoo, että työelämässä vaikeasti kuulevaa ei aina osata huomioida oikealla tavalla.
– Kuulo-ongelmien tunnistaminen on hankalaa, koska se ei näy päällepäin.
Yleinen keino helpottaa vaikeasti kuulevan henkilön elämää, on tilojen akustiikan muuttaminen niin, että puhe kuuluu tilassa selkeämmin.
– Vaikeasti kuulevan kanssa voi käydä läpi työpaikan tilat ja katsoa, miten eri paikoissa vaikeasti kuuleva saa puheesta selvää, Lavikainen kertoo.
Jos työnantaja hankkii vaikeasti kuulevalle esimerkiksi kuulemista helpottavia välineitä, voi työnantaja hakea työolosuhteiden järjestelytukea. Yksi tällainen apuväline on induktiosilmukka, joka siirtää esimerkiksi mikrofonista tulevaa ääntä suoraan kuulokojeeseen.
Työpaikalla on kuitenkin useita työnantajalle ilmaisiakin keinoja, joilla voidaan helpottaa vaikeasti kuulevan työtä.
– Työpaikalla voidaan sopia esimerkiksi, että jokainen puhuu selkeästi vuorollaan ja että paikka jossa puhutaan, olisi mahdollisimman hiljainen, Lavikainen kertoo.
Juttua korjattu 23.10 klo 12.43: Aiemmin jutussa luki, että Heli Nikula työskentelee Kymenlaakson muistiyhdistyksellä muistiluotsina. Haastateltava myöhemmin korjasi kertomaansa. Hän työskenteleekin muistiluotsina Kymenlaakson muistiluotsissa.