Kommentti: Veikkausliigassa vauhdikas täyskäännös – älkää silti sortuko tähän radikaaliin virheeseen

On helppo ymmärtää syitä, joiden takia seurat haluavat taas uusia sarjajärjestelmän. Enemmän ei silti ole aina parempi, kirjoittaa Yle Urheilun Mika Halonen.

KuPS juhlii mestaruutta 2019, pokaalin kanssa kapteeni Petteri Pennanen.
Tästä alkoi uuden aikakauden riemu. KuPS juhli toistaiseksi viimeisintä Suomen mestaruuttaan 19. lokakuuta 2019. KuPS löi Interin Turussa 2–0. Jos Inter olisi voittanut, se olisi ollut mestari. Kuva: Juha Tamminen / All Over Press
Kommenttikuva, Yle Urheilun toimittaja Mika Halonen.
Mika Halonenurheilutoimittaja

Yle seuraa Veikkausliigan päätöskierrosta lauantaina 19.10. KuPSin ja HJK:n ottelu nähdään TV2:ssa, Areenassa ja Yle-sovelluksessa suorana kello 17.40 alkaen.

Kun Veikkausliigan sarjajärjestelmä kaudeksi 2019 myllättiin, oli ilmoilla rajua muutosvastarintaa.

– Jotain oli tehtävä, sillä otteluita oli etenkin europelijoukkueilla liikaa. Parasta järjestelmää ei valittu. Se olisi ollut kymmenen joukkueen kolminkertainen sarja. Liigassa on kaksi joukkuetta liikaa, jotta saisimme seurat voimaan paremmin ja tiivistettyä kilpailua, totesi HJK:ta luotsannut Mika Lehkosuo.

– En ole mikään ylä- ja alaloppusarjojen fani, mutta annan tälle mahdollisuuden. Nyt me valmentajat olemme ainakin saaneet haluamamme: vähemmän pelejä, KuPSin Jani Honkavaara tiivisti.

Monet jalkapallon seuraajat pitivät uudistusta keinotekoisena ja sopimattomana, kun ensin pelataan runkosarja ja sen jälkeen sarja jakautuukin ylempään ja alempaan loppusarjaan.

Todellisuudessa vastaavia formaatteja oli jo käytössä Suomea kovemmissa jalkapallomaissa, kuten Tanskassa ja Itävallassa.

Joka tapauksessa seurat olivat yhtenäisiä, että muutos tarvittiin.

Suurimpana pontimena oli pelimäärän pudottaminen. Seurojen mielestä 33 ottelua, kolminkertainen sarja, oli liikaa, jolloin pelien laatu ja tempo kärsivät.

Vuonna 2019 voimaan astunut järjestelmä pudotti ottelumäärän 27:ään per joukkue.

HJK voitti Veikkausliigan 2021.
2021 Kuopiossa tehtiin yleisöennätys 7 890 katsojaa kauden päätöskierroksella. HJK voitti 1–1-tasapelin turvin mestaruuden yhden pisteen erolla KuPSiin. Kuva: Juha Tamminen / All Over Press
KuPSin Taneli Hämäläinen pettyneenä loppuvihellyksen jälkeen, kun HJK voitti mestaruuden 2021.
Silloin KuPSin puolustajaa Taneli Hämäläistä harmitti. Kuva: Juha Tamminen / All Over Press

Systeemi todisti heti voimansa

Nyt mainittu muutosvastarinta ja siihen liittyneet perustelut ovat enää kaukainen muisto.

Muutoskaudesta 2019 lähtien mestaruus on koronapandemian riivaamaa poikkeusta 2020 lukuun ottamatta ratkennut joka kausi viimeisellä kierroksella. Rajua draamaa on ollut tarjolla häntäpäässäkin.

Eikä kannata unohtaa, miten kovin panoksin myös taloudellisesti pelataan. Se nostaa draaman arvoa.

Mestaruus tuo Mestarien liigan karsinnan vuoksi miljoona euroa. Lisäksi mestaruus antaa eurokarsinnoissa selvästi helpomman reitin, ja jokainen voitettu kierros nostaa summaa.

Tälläkin kaudella Konferenssiliigaan pääsy takasi HJK:lle yli kolmen miljoonan euron potin.

Uefan solidaarisuusrahan ja viime kaudeksi uusitun tv-sopimuksen myötä Veikkausliiga-paikan arvo on jo 800 000 euroa, kirjoitti Ilta-Sanomat. Lahdessa ja Maarianhaminassa on ristitty kaikki sormet, että kausi päättyy tänään.

Yleisömäärät ovat nousseet. Panoksettomien pelien lukumäärä on laskenut.

Kauden lopuksi pelattava eurolopputurnaus on sekin puolustanut paikkaansa.

Esimerkiksi stadioninsa surullisesta tulipalosta kärsinyt Gnistan otti riemun irti, kun se varmisti alemmassa loppusarjassa Oulu-voitolla paikkansa kyseisiin otteluihin.

Gnistanin Roman Eremenko juhlii maalia.
Roman Eremenkon tähdittämän Gnistanin kausi jatkuu eurolopputurnauksessa. Siinä paikasta ensi kauden Konferenssiliigan karsintaan kamppailevat myös SJK, Haka, VPS ja Inter. Esimerkiksi kotieduista turnaukseen pelataan vielä nyt lauantaina. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Seuraava muutos tahdotaan

Nyt halutaan jo uutta muutosta.

Koska yleisömäärät ovat nousussa, seurat tahtovatkin tällä kertaa lisää otteluita. Se oli nopea täyskäännös.

Vahvaa halua sarjajärjestelmän ronkkimiseen oli Ilta-Sanomien mukaan jo viime kaudella.

Nyt Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa myönsi Aamulehdessä, että keinoja ottelumäärän lisäämiseksi todella etsitään kuumeisesti.

Lehden mukaan vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: paluu kolminkertaiseen sarjaan (33 ottelua per joukkue) tai jatkosarjojen pelaaminen kaksinkertaisina (32 ottelua).

Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa Bolt Areenalla.
Timo Marjamaa sanoi Aamulehdelle, että ottelumäärää halutaan kasvattaa, mutta pelipäiviä on niukasti tarjolla. Maajoukkueikkunat ja europelikarsinnat vaikuttavat. ”Meidän tulee katsoa, millaisella pelirytmillä voisimme edetä ja seurojen pitää hyväksyä rytmi.” Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Lisäksi kaudesta halutaan pidempi, mutta niin kauan kuin sarjassa on luonnonnurmia, johtaa se erikoisiin varakenttärumbiin ja pitkiin vieras- sekä kotiputkiin, jotka kismittävät seuroja nykyisinkin joka kausi.

Suomalaisessa jalkapallossa on tunnetusti yhä pulaa joka pennistä, joten toiveet ovat ymmärrettäviä. Lyhyempi talvikausi ja enemmän yleisötapahtumia.

Seurojen taloustilanteiden vuoksi parasta ratkaisua on pakko etsiä, eikä Suomessa voida lukittautua tiettyyn formaattiin.

Silti on syytä kysyä: onko enemmän parempi tässäkään?

Paluu kolminkertaisiin sarjoihin nostaisi jälleen epäkiinnostavien, harmaiden otteluiden määrää ja palauttaisi tutun kitinän siitä, kuka saa ketäkin vastaan kaksi kotipeliä.

Ja tämä tapahtuisi kaiken sen kauniin kustannuksella, mitä sarjauudistus on tuonut.

Ovatko tyhjille katsomoille pelattavat lisäottelut parempi kuin nyt tarjolla oleva huuma, palstatila ja yleisöennätykset?

Ilves juhlii maalia.
Tällä kaudella selvästi eniten yleisökeskiarvoaan kasvattanut seura on Ilves. Uuden Tammelan myötä edelliskauden runkosarjan yleisömäärä 2 742 nousi lukemaan 5 689. Kuva: Mika Kylmäniemi / AOP

Nykyisin Veikkausliigan draaman kaari todistetusti kantaa. Ensin pelataan asetelmista kauteen sekä yläloppusarjaan pääsemisestä tai alaloppusarjaan joutumisesta.

Sen jälkeen samoista asioista – mestaruuksista, mitaleista, europaikoista ja sarjapaikoista – taistelevat joukkueet kamppailevat keskenään kohti kauden kliimaksia.

Aina voi heitellä ideoita. Miltä kuulostaisi kymmenen joukkueen nelinkertainen sarja? Kertaheitolla tasokkaampia pelejä ja enemmän pelejä. Sarjasta poistetaan ne joukkueet, joilla ei ole stadionvalmiutta aloittaa maaliskuussa.

Mutta niin kauan kuin olosuhteet ovat tällaiset ja joukkuemäärä 12, älkää ainakaan niin radikaalia virhettä tehkö, että luovutte loppusarjojen sirkushuvista.