Suomalainen yritys keksi vaarallisille litiumakuille vaihtoehdon – selvitimme, millainen se on

Nordic Nano Group on kehittänyt ympäristöystävällistä akkuteknologiaa, joka voisi korvata vaaralliset litiumakut.

Teollisuusrakennus asfalttikentällä.
Nordic Nano Group aloittaa toiminnan Imatran Teppanalassa sijaitsevassa rakennuksessa. Kuva: Ville Toijonen / Yle
  • Elisa Paljakka
  • Juha-Pekka Taskinen

Imatralla aloittaa ensi vuonna koetuotantonsa uudenlaista akkuteknologiaa valmistava kotimainen yritys Nordic Nano Group.

Yrityksen päätuotteita ovat aurinkopaneelipinnoitteet ja samasta materiaalista valmistetut myrkyttömät akut.

Aurinkopaneelit perustuvat nanotulostusteknologiaa, jossa hyödynnetään Itä-Suomen yliopistossa kehitettyä osaamista.

Toinen pääkomponentti on saksalaisessa tutkimuksesta kehitetty nanomassa. Materiaali on liikesalaisuus, jota yritys ei kerro.

– Nanomassasta printatut aurinkopaneelit ja akkukennot ovat kaksi kertaa tavallisia aurinkopaneeleja tehokkaampia, Nordic Nano Groupin toimitusjohtaja Esa Parjanen sanoo.

Start up -yritys pyrkii aloittamaan teollisen massatuotannon Imatralla jo vuonna 2026.

Kysyimme, millaisesta uudesta teknologiasta on kyse.

Vähän kuin paperikone

Nordic Nano Groupin toimitusjohtaja Esa Parjanen vertaa yrityksen keksintöä paperikoneeseen.

– Kuten aikoinaan Ahlström osti ensimmäisen paperikoneen Saksasta, mekin olemme hankkineet innovaatiomme ulkomailta ja yhdistämme sen nyt suomalaiseen kvanttipinnoitusosaamiseen.

Saksalainen innovaatio on nanomassa, joka kerää aurinkoenergiaa tehokkaasti myös hajavalosta. Nanomassa ei sisällä lainkaan tulostettujen aurinkopaneelien sidosaineina yleisesti käytettyjä raskasmetalleja: kadiumia, lyijyä, kobolttia tai arseenia.

Aurinko paistaa taivaalla.
Aurinkopaneelit latautuvat yleensä suorassa auringonvalossa. Osa tehosta menetetään hukkaenergiana, kun energiaa siirtyy paneelista akkuun kaapelia pitkin. Kuva: Tekla Lilja / Yle

Parjasen mukaan nanomassa on jo osoittautunut teollisessa mittakaavassa toimivaksi.

– Olemme korvanneet myrkylliset aineet luonnonmateriaalilla, joka on louhittava, Euroopassa hyvin yleisesti esiintyvä materiaali. Sen tuotanto onnistuu myös Suomessa, Parjanen sanoo.

Aurinkopaneeli aurinkopuistossa. Solarigo Systems Oy:n aurinkopuisto Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.
Aurinkopaneelin pintaa. Arkistokuva. Kuva: Ville Honkonen / Yle

Nanoprinttauksessa käytettyä massaa hyödynnetään myös Nordic Nano Groupin valmistamissa akkukennoissa, joihin energia varastoituu.

Se korvaa autojen ja kännyköiden akuissa tyypillisesti käytetyn alkuaineen litiumin.

– Nämä nanoakkukennot kestävät kymmeniätuhansia latauskertoja ja niihin mahtuu enemmän energiaa. Ne ovat myös paloturvallisia, eivätkä voi räjähtää, Parjanen sanoo.

Mitä NNG:n tuotteilla käytännössä tehdään, Esa Parjanen?

Kotiin sähköä varaava katto?

Nanokokoisia partikkeleja sisältävä massa tulostetaan hyvin ohuelle kalvolle. Kalvoa voidaan tulostaa erilaisille pinnoille, kuten vaikkapa seiniin tai omakotitalon katoille.

Aurinkopaneelipinnoitteen alle voidaan asentaa samalla teknologialla toimiva akkukenno, joka varastoi energiaa.

– Tämä voisi mahdollistaa kotitalouksille uudenlaisen omavaraisuuden, kun asukkaat voisivat varastoida energiaa omaan kattoonsa ja myydä sitä sähköyhtiölle eteenpäin, kun itse näkevät sen kannattavimmaksi, sanoo Nordic Nano Groupin toimitusjohtaja Esa Parjanen.

Yritys etsii rahoitusta

Ylen haastattelemien fotoniikan ja materiaalifysiikan professorien mukaan kyseessä on täysin uudenlainen innovaatio. Siksi sen teknologian uskottavuutta on vaikea arvioida.

Nordic Nano on käynnistämässä kevään aikana Imatran tehtaassa testilinjaston, joka maksaa 20 miljoonaa euroa. Osa summasta on jo kasassa, mutta osa puuttuu.

Rahoitus on tähän mennessä kerätty pääosin yksityiseltä puolelta. Julkista rahoitusta yritys on saanut Ely-keskuksen kehittämisavustuksena.

Itä-Suomen yliopiston materiaalifysiikan professori Vesa-Pekka Lehto sanoo, että ilmoituksia akkuteollisuuden uusista toimijoista tulee kohtuullisen useasti, mutta harva onnistuu aloittaamaan tuotantoa.

– Yhteiskunnan tuki tällaisille hankkeille on Suomessa pientä kilpailijamaihin verrattuna ja monesti ne kaatuvat pääoman puutteeseen.

Korjattu 21.10.2024 kello 13.23. Korjattu kohta, jossa sanottiin että aurinkopaneeleiden sidosaineena voidaan käyttää arsenikkia. Aurinkopaneeleissa voidaan käyttää arseenia.