Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö suhtautuu lähdekriittisesti tietoihin, joiden mukaan Pohjois-Korea lähettäisi joukkoja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaan.
Pohjoiskorealaisten sotilaiden osallistuminen Ukrainan sotaan olisi seurausta Venäjän ja Pohjois-Korean sotilaallisen yhteistyön syvenemisestä.
Asia vahvistuu viimeistään siinä vaiheessa, kun esimerkiksi Ukraina alkaa saada pohjoiskorealaisia sotilaita vangiksi.
Pohjois-Korea kiisti tiistaina lähettäneensä joukkoja Venäjälle käytettäväksi Ukrainan sodassa.
Käihkön mukaan Venäjä voisi käyttää pohjoiskorealaisia sotilaita kolmeen eri tarkoitukseen: sotimaan omissa yksiköissään tai venäläisten rinnalla, rajavartiointiin, logistiikkatehtäviin tai vastaaviin tai operoimaan esimerkiksi ohjusjärjestelmiä.
Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella pohjoiskorealaisia olisi Ukrainassa jo noin 1 500, ja 10 000 olisi lähdössä kohti Ukrainaa.
Käihkö pitää lukuja suhteellisen pieninä.
– Ukraina ilmoitti yhtenä päivänä eliminoineensa 1 700 venäläistä sotilasta päivässä, joten 1 400–1 500 sotilasta ei ole kovin suuri luku, eikä 10 000. Määrällä voi paikallisesti olla jotain merkitystä.
Suurempi merkitys Käihkön mukaan on sillä, että Venäjän ja Pohjois-Korean sotilaallinen yhteistyö syvenee ja voi johtaa siihen, että joukkoja lähetetään tulevaisuudessa lisää.
Tilanne vaikuttaa myös Korean niemimaalla. Pohjois-Korean armeijaa hyödyttäisi sotaoppien hankkiminen käytännössä, koska Käihkön mukaan Pohjois-Korean armeija on laadullisesti heikompi kuin Etelä-Korean.
– Ukrainassa pohjoiskorealaiset pääsisivät testaamaan asejärjestelmiä ja oppimaan muun muassa lennokkisodankäyntiä. Pääsevät kokemaan nykyaikaista sodankäyntiä.
Eteläkorealaisen Donggukin yliopiston professori Kim Young-Huyn arvioi uutistoimisto Reutersille, että hyöty Pohjois-Korealle on lisäksi myös taloudellista, koska sen kansalaisia siirtyy täysin toisenlaisen palkkausjärjestelmän piiriin.
Käihkö kritisoi julkisuudessa olleita käsityksiä, joiden mukaan Venäjä olisi ”epätoivossaan” kääntynyt Pohjois-Korean puoleen.
Epätoivon sijaan Käihkön mukaan Venäjän toiminta on strategisesti katsoen rationaalista.
Kun Venäjä on kärsinyt ammuspulasta, se on saanut asian ratkaistua hankkimalla niitä lisää Pohjois-Koreasta. Samoin voi tehdä, kun kyse on miehistöpulasta.
Saumatonta sotilasyhteistyö tuskin kuitenkaan on. Haasteita voi tulla esimerkiksi kielimuurin vuoksi.
– Tehokkuus kärsii, jos ei osata kommunikoida keskenään tai jos toimintatavat ovat täysin erilaiset. Sodankäynti on yhteispeliä.
Naton pääsihteeri jyrähti maanantaina, että pohjoiskorealaisten joukkojen lähettäminen merkitsisi merkittävää sodan laajentumista.
– Tämä on siinä mielessä eskalaatio, että nyt tehdään jotakin, mitä sodassa ei aikaisemmin ole tehty. Jos puhutaan tuhansista sotilaista, se on todella merkittävää. Eikä mikään muu maa ole suoraan halunnut osallistua tähän sotaan, sanoo tutkija Käihkö.
Käihkön mukaan kysymys on nyt, miten Ukrainan liittolaiset kuten Yhdysvallat ja Etelä-Korea Venäjän eskalointiin vastaavat. Käihkön mukaan tätä odottaa varmasti ainakin Ukraina. Voi olla, että Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto on tehnyt päätöksen, että uusia päätöksiä Ukrainan suhteen ei tehdä ennen presidentinvaalia.
”Uhka koko maailmalle”
Etelä-Korean ulkoministeri Cho Tae-yul varoitti maanantaina, että Pohjois-Korean osallistuminen Ukrainan sotaan on uhka koko maailmalle.
Onko riski kolmannen maailmansodan alkamiselle kasvanut?
– Sodankäynti tulee laajenemaan, mutta melkein kaikkien intresseissä on, että sota ei laajene kolmanneksi maailmansodaksi, Ilmari Käihkö vastaa.
Sen sijaan eskalaatiolla on se seuraus, että sodan intensiteetti tulee jälleen kiihtymään.
Käihkön mukaan odotukset ovat olleet, että sodan intensiteetti laskisi ensi vuoden aikana. Nyt ei näin välttämättä käykään.
– Venäjä on ollut sotilaallisesti niskan päällä. Kyllähän se [pohjoiskorealaisten sotilaiden tulo] lisää Venäjän etulyöntiasemaa tai voimaa suhteessa Ukrainaan.
Professori Kim Young-Huyn taas arvioi, että mikäli Korean niemimaalla syttyisi sota, yhteistyösopimus Venäjän kanssa velvoittaisi Venäjän todennäköisesti osallistumaan siihen. Joka tapauksessa hän arvioi, että jännitteet alueella tulevat kasvamaan.
Lähde: Reuters