BERLIINI Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti juhlivat tänään yhteisen suurlähetystön 25-vuotispäivää Berliinissä.
Tilaisuuteen osallistuivat edustajat kaikista Pohjoismaista.
Juhlaa isännöi Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier.
Vieraana olivat Berliinin kulttuurisenaattori Joe Cialo ja Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann.
Pohjoismaista paikalla olivat Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel, Norjan kruununprinssi Haakon ja kruununprinsessa Mette-Marit, Islannin presidentti Halla Tómasdottir ja hänen puolisonsa Björn Skúlason, tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb sekä Tanskan kuningas Frederik X ja kuningatar Mary.
Heidän jälkeensä saapui Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock.
Viimeisimpänä saapuivat Saksan liitovaltion presidentti Frank-Walter Steinmeier ja rouva Elke Büdenbender.
Presidentit, kuningas, kruununprinssi ja kruununprinsessa nousivat lavalle ja pitivät vuorotellen lyhyen puheenvuoron englanniksi.
Stubb: Pohjoismaat takaavat turvallisuuden
Presidentti Alexander Stubb piti vuorollaan lyhyen puheen, jossa hän alkuun vitsaili Ruotsin imperialismilla.
Hän kuitenkin totesi Pohjoismailla olevan hyvin yhtenäisen kulttuurin. Myös hänen äidinkielensä on ruotsi – tai pikemminkin muumiruotsi, Stubb vitsaili.
Stubb korosti Pohjoismaiden toisilleen takaamaa turvallisuutta. Islanti ja Norja turvaavat pohjoisen, Tanska etelän ja Suomi idän, hän luetteli.
Tontti jo vuodelta 1912
Nykyisten suurlähetystöjen tontille rakennettiin alun perin jo vuonna 1912 Suomen ja Ruotsin suurlähetystöt.
Nämä rakennukset tuhoutuivat toisessa maailmansodassa. Kiinteistö oli enemmän tai vähemmän joutomaata 50 vuotta.
Vuosikymmenten aikana Pohjoismaat olivat jo usein suunnitelleet yhteistä suurlähetystöä ulkomaille. Vuonna 1995 idea päätettiin toteuttaa Saksassa, kun Itä- ja Länsi-Saksa olivat yhdistyneet ja pääkaupunki vaihtui Bonnista Berliiniin.
Päätettiin järjestää arkkitehtikilpailu, johon osallistui lopulta 223 arkkitehtia kaikista EU-maista. Sen voittivat itävaltalais-suomalaiset arkkitehdit Alfred Berger ja Tiina Parkkinen.
Rakennuskompleksissa on yhteisötalo Felleshus sekä jokaisella maalla oma suurlähetystönsä.
Kompleksin taustalla on motto ”kaikki itsenäisiä, mutta yhdessä”. Yhtenäisyyden merkiksi tontti on ympäröity turkoosilla kuparisäleiköllä, joka on lähes 230 metriä pitkä.
Kunkin maan rakennuksissa on käytetty kunkin maan omia materiaaleja.
Rakennukset sijaitsevat samoilla kohdilla kuin kartallakin, ja kolme vesiallasta niiden välissä kuvaa Pohjanmerta, Itämerta ja Pohjanlahtea.
Suomen rakennuksessa lasin päällä on lehtikuusta. Tanskan suurlähetystössä on avoin lasijulkisivu. Myös Ruotsilla on suuria lasipintoja ja Gotlannin kalkkikiveä. Pienimmän talon eli Islannin julkisivu on valmistettu punaisesta, tulivuorenpurkauksissa muodostuvasta ryoliittikivestä.
Näyttävin osa suurlähetystöä on Norjan suurlähetystön julkisivulle nostettu 15 metriä korkea ja 120 tonnia painava graniittilaatta. Se on 900 miljoonaa vuotta vanha ja kuljetettu paikalle Iddefjordista Etelä-Norjasta.
Korjattu: Lähetystöä ei vihitty, vaan kyse on 25-vuotisjuhlasta.
Korjattu 22.10. kello 5.35: Korjattu leipätekstistä Norjan kruununprinssi Haakonin nimi. Nimi oli tekstissä virheellisesti muodossa Hookun.