Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Miksi et mennyt lukioon?
18-vuotias Vili Väänänen kertoo kuulleensa kysymyksen monta kertaa. Vieressä nyökyttelee opiskelukaveri, jonka kanssa Väänänen asentaa potkuria lentokoneeseen ammattiopisto Varian harjoitushallissa Vantaalla.
Molemmat saivat peruskoulusta niin hyvät todistukset, että niillä olisi päässyt mennen tullen arvostettuihin lukioihin.
– Mulla oli 9,5:n keskiarvo, Väänänen toteaa.
– Voin vaikka tuoda todistuksen näytille, hän huikkaa yllättyneelle koulutuspäällikkö Tomi Kitolalle.
Lentokoneasentaja on haluttu tutkinto. Jos läpäisee pääsykokeet, edessä siintävät kansainväliset uranäkymät ja maisteritason palkka.
Duunitorin mukaan keskipalkka oli liki 3 900 euroa vuonna 2020. Parempiinkin liksoihin voi päästä.
– Kun kokemusta kertyy, saattaa löytää itsensä todella hyväpalkkaisesta duunista, sanoo koulutuspäällikkö Kitola.
Olivatko pääsykokeet vaikeat? Toista vuotta opiskeleva Vincent Vahvaselkä, 17, ja kolmannen vuoden opiskelija Vili Väänänen kertovat:
Katso koneesta halutuimmat opiskelupaikat
Vertailimme, mitkä lukiolinjat ja ammatilliset perustutkinnot olivat kaikkein kilpailluimpia kevään 2024 yhteishaussa – eli minne oli eniten ensisijaisia hakijoita yhtä paikkaa kohden.
Vantaan lentokonelinja on kärkikahinoissa, mutta vieläkin kilpaillumpia paikkoja on.
Alla olevasta koneesta voit tutkia, minne oli eniten kilpailua ja mihin koulutukseen pääsivät kaikki halukkaat. Voit etsiä koneesta tiettyä tutkintoa, koulua tai katsoa, miten kotikuntasi opinahjot sijoittuvat.
Eliittilukiot jäävät kauas kärjestä, kun ei vertailla keskiarvorajoja vaan hakijamääriä ja aloituspaikkoja. Tämä johtuu siitä, että lukioissa aloituspaikkoja on enemmän kuin suosituissa pienissä amislinjoissa.
Kilpailluimpien lista ei kerrokaan siitä, millaisella päättötodistuksella opiskelupaikan on saanut. Se kertoo, kuinka moni tavoitteli yhtä paikkaa.
Miksi juuri hammaslaborantiksi?
Listan kärkeen nousi kirkkaasti hammastekniikan perustutkinto. Ala on kiinnostanut aina, sanoo opettaja Jarno Niskanen.
– Ehkä alassa kiinnostaa sen erikoisuus, tehdään hyvin monimutkaista ja yksityiskohtaista käsityötä.
Hammaslaborantiksi voi opiskella vain yhdessä paikassa, Stadin ammattiopistossa Helsingin Malmilla. Opiskelupaikan perässä muutetaan satoja kilometrejä.
Pääsykokeita ei ole, vaan opiskelijat valitaan peruskoulun päättötodistuksen ja ensisijaisen toiveen pohjalta.
Ensimmäisen vuoden opiskelija Aino Korkeasaari, 17, on muuttanut Vetelistä, Meiju Ylläsjärvi, 16, Leviltä ja Kira Gradinar, 16, Oitista.
He muokkaavat vaaleanpunaisesta vahasta ikeniä ja suulakea. Kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä työ on hyvin pikkutarkkaa. Valmistuttuaan hammaslaborantit valmistavat oikomiskojeet ja proteesit meidän muiden suihin.
Töitä löytyy, jos on ahkera ja valmis muuttamaan vähän pienemmälle paikkakunnalle, sanoo Niskasen kollega Edon Naili.
Hammaslaborantin aloituspalkka on alan työehtosopimuksen mukaan 2 013 euroa. Keskipalkka oli 2 700 euroa vuonna 2022 Duunitorin mukaan. Ammattikorkeakouluun voi hakea jatko-opintoihin hammasteknikoksi.
Videolla Kira Gradinar, 16, ja Meiju Ylläsjärvi, 16, kertovat, miksi haluavat opiskella hammaslaborantiksi.
Alla oleva grafiikka näyttää, mille ammatillisille aloille oli eniten kilpailua. Kaikkia aloja paitsi hammastekniikkaa opetetaan useissa ammattiopistoissa.
”Murusina on muusikon leipä maailmalla”
Kilpailluimpien listan toisen ja kolmannen sijan vei Turun konservatorio. Noin yksi kuudesta pääsee opiskelemaan, kun katsotaan koko vuoden hakijamääriä.
21-vuotias pop-jazz-pianisti Ahti Haapasalo valittelee pianon olevan epävireessä, mutta soittaa siitä huolimatta toimittajan pyytäessä.
Haapasalo on monen opiskelutoverinsa tavoin harrastanut musiikkia ja soittamista lapsesta asti. Musiikki on kutsumusala, vaikka epäilyn hetkiäkin on.
– Kun omaa intohimon kohdetta arvioidaan, niin aina herää pieniä epäilyksiä, Ahti Haapasalo sanoo.
Videolla Turun konservatorion opiskelijat Miriam Atkins, Ahti Haapasalo ja Aleks Toppari kertovat, mitä sanoisivat hakuaan kilpailun vuoksi epäröiville.
Kouluun hakiessa nelosen ja kympin oppilaat ovat samalla viivalla, sillä opiskelijoita ei valita todistuksen vaan soveltuvuuskokeiden kautta.
Soveltuvuuskokeisiin kuuluvat alasta riippuen esimerkiksi soitto- ja laulukoe sekä ääni- ja taajuuskokeet.
Turun konservatorion koulutuspäällikön Marko Aution mukaan musiikkialan kilpailullisuus näkyy jonkin verran myös oppilaitoksen sisällä ja kuvitelmissa ulkoisesta kilpailusta.
– Ajatus parikymppisenä läpi lyövästä laulaja-lauluntekijästä saattaa ikävästi olla jo opiskeluaikana opiskelijan mielessä ja aiheuttaa turhaa painetta, Autio sanoo.
Koulun jälkeen työllistyminen on useimmiten freelancer-pohjaista, jolloin valmistuneen palkka voi vaihdella muutamasta satasesta parhaimmillaan 2 000–3 000 euroon kuukaudessa.
Aution mukaan kaksi kolmasosaa jatkaa opintojaan korkeakouluihin. Korkeakouluopintojen jälkeen monet työllistyvät kokopäiväiseenkin työhön.
Työn perässä pitää kulkea pitkä matka, kirjaimellisesti.
– Musiikkialalla on vanha sanonta: murusina on muusikon leipä maailmalla.
Korjattu 1.11. klo 11.02: Vili Väänäsen sukunimi oli alun perin jutussa väärin.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.