Mummonmökki ja maallemuutto ovat monen haaveissa ainakin somepäivityksissä.
Kiinnostus kuitenkin konkretisoituu harvoin muuttoon asti. Tämä selviää monista käynnissä olevista ja jo päättyneistä projekteista, joissa tavoite on saada tyhjillään olevat talot ja potentiaaliset ostajat kohtaamaan.
Esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton valtakunnallinen Talo maalta -palvelu ja sitä edeltänyt Talo maalta -hanke ovat projektipäällikkö Janne Tyynismaan mukaan poikineet vain kymmenkunta tapausta, missä asumaton talo on vaihtanut omistajaa.
– Tämä on karkea arvio, Tyynismaa toteaa.
Jokainen uusi maallemuuttaja on kunnalle voitto, sanoo puolestaan eteläpohjalaisen Isojoen kunnan kunnanjohtaja Juha Herrala.
Kunta tekee vastaavaa kartoitustyötä naapurinsa Karijoen kanssa. Kiinnostusta on, mutta ”matcheja” ei Herralan mukaan ole vielä syntynyt.
Isojoki on jo aiemmin houkutellut uusia asukkaita tarjoamalla julkiselle sektorille työllistyvälle puoli vuotta maksutonta asumista kunnan omistamassa asunnossa.
Mustasaari hakee mallia Ruotsista
Mustasaaressa Pohjanmaalla on satakunta autiotaloa jo tarjolla ja määrä voi nousta jopa tuhanteen, uskoo arkkitehti Ruusa Viljanen Rossi.
– Olisi hienoa, jos näihin löytyisi uusia asukkaita ja saataisiin kyliin enemmän elämää, Viljanen Rossi sanoo.
Haasteena on, että monet kohteista ovat kuolinpesien omistuksessa tai niiden omistajat asuvat ulkomailla
Viljanen Rossi on Kaikki kunnan kylät-hankkeen projektipäällikkö ja kertoo, että Mustasaaressa mallia toimintaan on otettu erityisesti Pohjois-Ruotsista.
– Vihreän siirtymän teknologiainvestointien myötä siellä syntyi suuri asuntopula, johon vastattiin osaltaan myös asuttamalla autiotaloja uudelleen.
Hän uskoo, että varsinkin paluumuuttajia olisi mahdollista houkutella vanhojen rakennusten avulla.
Kulttuurihistoriallisiakin kohteita tarjolla
Satojen autiotalojen joukossa on eri ikäisiä rakennuksia, joista vanhemmilla, jopa lähes 300-vuotiailla pohjalaistaloilla on jo kulttuurihistoriallistakin arvoa.
– Vanhalla rakennuksella on oma charminsa. Se on ehkä vähän vino, mutta ei kannata lähteä oikomaan ihan kaikkia nurkkia, koska siinä myös menetetään tosi paljon. Oikea asenne on tässä tärkein asia.
Tarjolla on myös rintamamiestalotyyppisiä 1940- ja 50-lukujen taloja sekä jonkin verran 1960- ja 70-lukujen matalia tiilitaloja, Viljanen Rossi tietää.
Kauppoja ei ole vielä syntynyt
Mustasaaressa projektin yksi tarkoitus on luoda autiotalojen ostajille ja myyjille kohtaamispaikka. Digitaalinen alusta, jonka yksityiskohdat ovat vielä työn alla.
– Tällä hetkellä keskitymme vasta löytämään kohteet ja niiden omistajat. Kauppoja odotamme syntyvän ensi vuonna, Viljanen Rossi sanoo.
Ainakin Tölbyn kyläläiset ovat olleet hankkeesta kiinnostuneita, koska moni suree talojen ja kylien autioitumista.
– Monet näkevät sen potentiaalin, että näihin taloihin saataisiin uusia perheitä ja samalla kyläkouluun uusia lapsia.
