Kiertävien perhehoitajien keskuudessa kuohuu Kanta-Hämeessä. Syynä ovat hyvinvointialueen suunnittelemat säästöt.
Anna Koskinen Janakkalasta on työskennellyt kolme vuotta kiertävänä perhehoitajana. Hän vierailee omien asiakkaiden luona vähintään kerran viikossa, ja monet hänen asiakkaansa ovat olleet mukana kolmen vuoden ajan.
Siinä ajassa tulee jo osaksi perhettä, hän sanoo.
Perhehoitaja on yhteiskunnan varaventtiili. Kun omaishoitaja tarvitsee lepoa tai aikaa hoitaa omia asioitaan, Anna saapuu paikalle. Kun yksin asuva vanhus tarvitsee kaverin kauppaan, lääkäriin tai kukkamultien vaihtoon, Anna saapuu.
Joillekin asiakkaille Anna on viikon ainoa ihmiskontakti. Työ perustuu luottamukseen, hän sanoo.
Perhehoito pitää aloittaa silloin, kun toimintakykyä on vielä jäljellä. Silloin perhehoito toimii ennaltaehkäisevänä toimena, jotta ihmiset voivat asua pidempään kodeissaan ja olla toimintakykyisiä.
– Tämä on kaikista edullisin hoitomuoto. Luulin, että tällaiseen panostettaisiin, Koskinen sanoo.
Muutokset uhkaavat romuttaa perhehoitajien työn perustan
Perhehoitoa on kahdenlaista. Toisessa asiakkaat asuvat perheen kotona, toisessa perhehoitaja kiertää itse asiakkaiden luona. Perhehoitajat työskentelevät toimeksiantosopimuksella ja saavat työstään palkkiota sekä kilometrikorvaukset.
Palkkioluokkia on kolme: alle 3 tuntia, 3–6 tuntia ja yli 6 tuntia. Kilometrikorvaus on 57 senttiä kilometriltä.
Nyt Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme suunnittelee asiaan muutoksia. Palkkio sinänsä pysyy samana, mutta tuntimääriä muutetaan: alle 6 tuntia, 6–12 tuntia ja yli 12 tuntia. Lisäksi matkakorvaus alennetaan 33 senttiin kilometriltä. Esimerkiksi kauppareissuja ei jatkossa korvattaisi.
Koskinen sanoo, että suunnitelmat käytännössä sulattavat toimeentulon pohjan. Hän on laskenut, että näillä muutoksilla ja nykyisellä asiakasmäärällä hänen tulonsa vähenevät noin 500 euroa kuukaudessa.
– Palkka jäisi muutosten jälkeen reilusti alle 2 000 euroon kuukaudessa. Ei sillä elä.
Päällimmäisenä on pettymys
Koskinen pitää täysin käsittämättömänä sitä, että ehdotuksessa verrataan kiertävien ja kotonaan perhehoitoa tekevien ihmisten palkkiota keskenään. Hänen mukaansa työnkuvat ovat täysin erilaiset, ja kiertävien perhehoitajien työ halpuutetaan sellaiseksi, ettei sitä ole mahdollista tehdä kokoaikaisesti.
– Tekisitkö itse viisi tuntia töitä niin, että koko ajasta sinulle maksettaisiin 45,29 euroa?
Koskinen on erityisen pettynyt siihen, että näillä suunnitelmilla pitkään kehitetty perhehoidon malli heitetään romukoppaan. Jos näin käy, perhehoitoa ei enää saada takaisin, hän sanoo.
– Tämä kurjistaa jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevien tilaa entisestään, ja se on minusta todella surullista.
Oma Hämeen mukaan kyse ei ole ensisijaisesti säästöistä
Oma Hämeen ikäihmisten palveluiden asiakasohjauksen tulosaluejohtaja Annukka Kuismin kertoo, että talouden tasapainottamisohjelmassa ikäihmisten perhehoitoon asetettiin 100 000 euron säästötavoite. Säästötavoite ei vielä kuitenkaan tänä vuonna toteudu.
Kuisminin mukaan perhehoidon toimintaohjeen uudistamisessa tärkeimpänä tavoitteena on kunnilta periytyneen palvelurakenteen yhdenmukaistaminen, jotta ikääntyneet saavat perhehoitoa yhdenvertaisesti. Nyt kiertäviä perhehoitajia on käytännössä vain Hämeenlinnan alueella.
– Nykyinen yhteinen ohjeistus on johtanut erilaisiin tulkintoihin ja sitä kautta rakenteisiin ja kustannuksiin.
Tällä hetkellä asiakkaan kotiin perhehoitoa tarjoaa reilut 40 perhehoitajaa ja perhehoitajan kodissa palvelua tarjoaa reilu kymmenen perhehoitajaa. Kuismin painottaa, että perhehoito on tärkeä omaishoitoperheiden tukimuoto.
Myös pitkäaikaista perheasumista haluttaisiin lisätä. Se toimii hyvin tilanteissa, jossa yksin kotona asuminen ei enää onnistu, mutta tarvetta ympärivuorokautiselle hoivalle ja huolenpidolle ei ole.
Kuismin myöntää, että tehdyillä suunnitelmilla kiertävä perhehoito tulee vähenemään alueilla, joilla sitä on tällä hetkellä paljon.
Seuraa Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa ja Ylen verkkosivuilla.