Tuore geenitutkimus paljastaa uutta tietoa lounaissuomalaisten perimästä.
Toisin kuin aiemmin on tiedetty, merkittävä osa lounaissuuomalaisten geeniperimästä on todennäköisesti peräisin Baltiasta.
Helsingin yliopiston tutkimuksessa suomalaisten geeniperimää tutkittiin tarkastelemalla miesten Y-kromosomeja huomattavasti aiempaa tarkemmin.
Tulokset selvensivät kuvaa tänne vuosituhannen aikana muuttaneiden miesten alkuperästä, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.
– Vertaillessamme geneettisiä eroja Suomen sisällä ja Suomen eri alueiden ja Viron välillä havaitsimme, että lounaissuomalaiset ovat geneettisesti yhtä läheisiä virolaisten kuin kainuulaisten kanssa, tutkimusta johtanut akatemiatutkija Taru Tukiainen FIMMistä kertoo tiedotteessa.
Lounais-Suomeen tultu etelän kautta Baltiasta
Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-aineistoa, jossa on koko Y-kromosomin geneettinen tieto noin 1 800 suomalaiselta mieheltä.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että Y-kromosomeissa nähdään sekä läntistä että itäistä vaikutusta.
Suurin osa Suomen nykymiehistä kuuluu joko N- tai I-haploryhmään. Haploryhmällä tarkoitetaan ihmisen perimätyyppiä, joka on ihmisen eri alkuperää olevilla väestöryhmillä erilainen.
Aiemmin on oltu siinä käsityksessä, että I-haploryhmä on saapunut Suomeen lännestä ja N-haploryhmä idästä. Nyt tehty tutkimus osoittaa, että N-haploryhmän kantajia olisikin saapunut Suomeen useampaa eri reittiä.
Lounais-Suomessa yleinen N-haploryhmän alamuoto näyttäisi saapuneen Baltiasta meren yli muuttaneiden miesten mukana.
Nyt saadut tulokset tukevat myös kielitieteellisiä ja arkeologisia havaintoja. Aiemmin on havaittu, että lounaismurteissa on paljon kielellisiä yhtäläisyyksiä viron kielen kanssa.