Erittäin uhanalaisen saimaannorpan kanta jatkaa vahvistumistaan.
Metsähallituksen tammikuun tietoihin perustuvan arvion mukaan saimaannorppia on yhteensä 495. Kanta-arviossa ei ole huomioitu keväällä syntyneitä kuutteja, joita syntyi noin 95. Kevään kuuteista reilu 20 on menehtynyt.
Kuolleisuutta nosti lauha talvi, joka romutti saimaannorpan pesiä.
Norppia arvellaan elävän Saimaan vesistössä tällä hetkellä reilusti yli 500.
Tarkan kanta-arvion tekeminen on kuitenkin hankalaa, sillä korkean poikaskuolleisuuden lisäksi norppia myös kuolee kymmeniä vuosittain.
Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila kertoo, ettei jokaista elossa olevaa hyljettä pystytä laskemaan, joten arvio on suuntaa antava.
Metsähallituksen tietoon on tullut kuluvan vuoden aikana 38 kuollutta norppaa. Kuolleisuus voi todellisuudessa olla jopa kolme kertaa suurempi.
Pohjois-Savonlinna pysyy mysteerinä
Saimaannorpan kanta on vahvistunut kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaiseksi. Yksi syistä ovat keväälle lisätyt verkkokalastusrajoitukset, joilla on vältetty emosta vieroutuneiden norppien hukkumisia.
Norppakanta on kasvanut Saimaan pohjois- ja eteläosissa. Poikkeuksia ovat Savonlinnan pohjoispuolella sijaitsevat vesialueet, joissa ei ole tapahtunut positiivista kehitystä kuuteen vuoteen.
Metsähallituksessa pohditaankin, miksei saimaannorppakanta kasva siellä samaan tapaan kuin esimerkiksi Savonlinnan eteläpuolella Pihlajavedellä, joka on lajin ydinseutua.
– Saimaannorpat ovat todella paikkauskollisia, joten merkittävästä muuttoliikkeestä ei voi olla kyse. Todennäköisesti siellä on suurempaa kuolleisuutta kuin muualla, Auttila sanoo.
Vesistöjen norppakantaa on yritetty elvyttää siirroilla. Itä-Suomen yliopisto on Metsähallituksen kanssa siirtynyt yhteensä kolme norppaa vuosina 2023–24 Pihlajavedeltä Savonlinnan ja Varkauden väliselle Kolovedelle. Siirrot edistävät norppakannan perimän monimuotoisuutta.