Espanjan tuhoisten tulvien taustalla on ”kylmä pisara” – Ylen meteorologi selittää, miten se syntyy

Espanjan tulvissa on kuollut ainakin 92 ihmistä.

Nainen ja mies luuttuavat talon lattiaa joka on mudan peitossa.
Asukkaat siivoavat tulvinutta kotiaan Malagassa. Kuva: Jorge Guerrero / AFP
  • Viivi Koivistoinen

Espanjan etelä- ja itäosissa on kärsitty tiistaista asti tuhoisista tulvista, joissa Valencian maakunnassa on kuollut ainakin 92 ihmistä.

Tulvien taustalla on meteorologinen ilmiö, jossa lämpimän ilmamassan väliin jää kylmää ilmaa. Tätä lämpimän ilmamassan keskelle jäänyttä ilmamassaa kutsutaan kylmäksi pisaraksi.

– Yläilmakehässä ilmamassat ikään kuin aaltoilevat, ja välillä kylmästä ilmasta voi irrota kieleke. Tämän kylmän ilman kielekkeen väliin voi kuroutua tällöin lämmintä ilmaa, jolloin lämpimän ilmamassan väliin jää ”pisara” kylmää ilmaa, selittää Ylen meteorologi Aleksi Lohtander ilmiön syntymistä.

Kylmä pisara aiheuttaa suuremman lämpötilaeron ala- ja yläilmakehän välille. Sen seurauksista voi myös joutua kärsimään tavallisia ukkosia ja sateita pidempään.

– Kylmä pisara on melko hidas liikkeissään. Koska epävakaisen sään alue pysyy pitkään paikallaan, voivat sadekertymät olla hurjia, Lohtander sanoo.

Matalapaine Espanjan yllä tuo myös lämmintä ja kosteaa ilmaa Välimereltä, mikä on tähän vuodenaikaan lämmin. Lämmin ja kostea ilma voimistaa sateita ja ukkosia, joiden runsasta vesimäärää kuiva maaperä ei pysty imemään.

Alue on myös vuoristoista, mikä edesauttaa sateiden tiivistymistä alueella.

Pintapaineet ja sadealueet Länsi-Euroopassa kartalla.
Espanjan yllä näkyy matalapaine, joka vetää Välimereltä lämmintä ja kosteaa ilmaa mantereelle. Kuva: Aleksi Lohtander / Yle

Kylmää pisaraa ei välttämättä havaitse pelkkää pintapainetta tarkkailemalla.

– Espanjan yllä ei pintapaineessa näy mitään kovin hälyttävää, lähinnä melko heikko matalapaineen alue. Kuitenkin yläilmakehää tarkkailtaessa pisara näkyy, Lohtander kertoo.

Yläilmakehän (500 hehtopascalia) painekenttä ja lämpötila kartalla.
Espanjan yllä näkyy yläilmakehän paine- ja lämpötilakartalla tummansinisellä kylmä pisara. Kuva: Aleksi Lohtander / Yle

Voimakkaista seurauksistaan huolimatta ilmiö ei ole harvinainen. Kylmän pisaran aiheuttamia tuhoja nähtiin esimerkiksi syyskuussa, kun Boris-myrsky aiheutti tulvia Keski- ja Itä-Euroopassa.