Kovat ajat saavat ihmiset kiinnostumaan punkista – Joni Arolalle, 25, yhteisö on pakopaikka

Musiikin lisäksi punk-yhteisössä korostuu välitön suhtautuminen toisiin ihmisiin ja piittaamattomuus muiden mielipiteistä.

Irokeesipäinen ja tatuoitu nuori mies istuu ravintolassa.
Joni Arola löysi oman porukkansa vaatteiden kautta. Kuva: Marianne Mattila / Yle
  • Marianne Mattila

Punk-yhteisö voi olla pakopaikka ihmiselle, joka ei tunne kuuluvansa muiden joukkoon, sanoo 25-vuotias Joni Arola.

Arolalle punk-musiikki on ollut tuttua jo lapsesta saakka, mutta hän on näyttänyt olevansa punkkari vasta muutaman vuoden ajan. Se sai alkunsa, kun Arola alkoi suunnitella ja tehdä punkkareiden imagoon sopivia vaatteita.

– Vaatteet yhdistivät minut punkkareihin. Porukka on kotoisa ja helposti lähestyttävä, Arola kertoo.

Arola on aloittanut vaatetusalan toisen asteen opinnot.

Kuvan housut hän on ommellut itse. Irokeesin hän laittaa vain lähtiessään viettämään iltaa.

Irokeesipäinen mies seisoo ulkona.
Revityt ja erilaisilla kangasmerkeillä koristellut housut miehen jalassa.

Arolan elämässä on ollut monia vastoinkäymisiä: koulukiusaamista, voimakasta yhteenkuulumattomuuden tunnetta, mielenterveysongelmia ja päihteiden käyttöä.

– Joitakin vuosia sitten istuin vaan kämpässä, join kaljaa ja vedin piiskaa (amfetamiinia), Arola kertoo.

Nyt tukena ovat punkkari-ystävät ja tyttöystävä Minttu Sorjonen.

Mies ja nainen seisovat ilkona ja katsovat toisiaan.
Joni Arola toivoo, että voisivat muuttaa pian yhteen Minttu Sorjosen kanssa. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Tulevaisuudessa Arola haluaa tehdä lisää taidetta. Vaatteiden suunnittelun ja ompelun lisäksi hän tekee kuvataidetta.

– Sain juuri myytyä ensimmäisen tauluni, Arola kertoo.

Tavoitteena on pystyä elättämään itsensä taiteen kautta. Luomisen vimma kumpuaa tarpeesta näyttää omaa itseään.

– Haluan taiteen kautta näyttää kuka olen ja mitä ajattelen. Ehkä se on jonkinlainen luova mieli, joka sen tekee.

Matkustimme Joni Arolan kanssa punk-keikalle. Video: Marianne Mattila / Yle

Punkkarit eivät ole järjestäytynyt organisaatio

Punk nostaa päätään, kun yhteiskunnan arvot kovenevat, sanoo Kuopiossa pitkään punkin suosiota seurannut tapahtumajärjestäjä Mika Vesterinen.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että punkkareiden parissa olisi paljon poliittista anarkismia. Enemmänkin punkissa näkyvät pehmeät arvot kuten luonnonsuojelu ja veganismi. Punkkareissa on myös feministejä.

Mies seisoo näyttelyssä ja katsoo esillä olevaa valokuvaa.
Mika Vesterinen oli mukana järjestämässä Kuopio punkkaa ja soi -tapahtumaa. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Vesterinen tekee työkseen etsivää nuorisotyötä. Punk kiinnostaa myös nuoria, koska musiikin lisäksi yhteisössä korostuu välitön suhtautuminen toisiin ihmisiin ja piittaamattomuus muiden mielipiteistä.

Kuopiossa järjestettiin viikonloppuna Kuopio punkkaa ja soi -tapahtuma osana kaupungin 250-vuotisjuhlavuoden tapahtumia.

Harvinainen punk-keikka kirjastossa. Esiintymässä on Hätäratkaisu. Video: Marianne Mattila / Yle

Punkissa yhteisöllisyys korostuu myös siksi, etteivät punkkarit ole järjestäytynyt organisaatio, jolla olisi esimerkiksi valtakunnallista tiedottamista. Vesterinen kertoo, että tapahtumien osalta järjestämisestä sovitaan kasvokkain tai Facebookissa.

Punkin suosio aaltoilee. Hyvä mittari suosiolle on bändien määrä. Tällä hetkellä esimerkiksi Pohjois-Savossa on bändejä enemmän kuin vuosiin. Jopa 15–17-vuotiaat nuoret perustavat uusia kokoonpanoja.