Osalla oppilaista ei ole kohta enää musiikinopettajaa Helsingissä – kaupunki toppuuttelee somessa vellovia huhuja

Kaupungin mukaan päätöksellä ei tavoitella säästöjä. Opetusalan ammattijärjestö pitää ratkaisua kuitenkin myös säästötoimena.

Viulunsoittajan sormet otelaudalla.
Muutoksilla voi olla vaikutusta koulujen bändi- ja kuorotoimintaan, katsoo Opettusalan Ammattijärjestö, OAJ. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
  • Saara Hirvonen

Sosiaalisessa mediassa on käyty usean päivän aikana vilkasta keskustelua Helsingin alakoulujen musiikin aineenopettajien tulevaisuudesta.

On muun muassa pelätty, että koko pääkaupungista loppuu musiikinopetus ja sen myötä musiikinopettajien työt.

Helsingin kaupungin vs. perusopetusjohtaja Taina Tervosen mukaan muutos koskee kahdeksaa alakoulua ja kahdeksaa musiikin aineenopettajaa. Näissä alakouluissa musiikinopetus siirtyy luokanopettajille tai musiikkiin erikoistuneille luokanopettajille.

Käytännössä musiikin aineenopettajat opettavat pääosin yläkoululaisia. Helsingissä on 88 peruskoulua, joista alakouluja on 45.

Tervosen mukaan arviointi tehdään koulun koon, oppilasmäärän ja opetustuntien riittävyyden mukaan.

– Kenenkään opettajan virka ei tule muuttumaan. He jatkavat töitä Helsingin kaupungilla. Muutos tehdään uusien virkojen avautuessa ja kun uusia yhtenäisiä peruskouluja perustaan.

Muutoksia tehdään ensi syksystä eteenpäin useamman vuoden aikana.

– Yhtenäisissä peruskouluissa tunteja riittää, kun yläkoululaiset ovat mukana. Päätöksellä ei tavoitella säästöjä, vaan pyritään ensisijaisesti takaamaan opetusvelvollisuuteen kuuluvat tunnit tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tervosen mukaan vastaisuudessakin opetetaan musiikkia jokaisessa koulussa opetussuunnitelman mukaan, noin yksi tunti viikossa, joissakin kouluissa hieman enemmän.

– Muutoksista neuvotellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kaupunki on käynyt asiasta keskustelua koulujen kanssa.

Tervosen mukaan päätös asiasta kuuluu rehtoreiden toimivaltaan.

OAJ: Kyse on säästöstä

Johtava erityisasiantuntija Tuomo Laakso Opetusalan Ammattijärjestöstä (OAJ) katsoo, että kyseessä on rakenteellinen muutos.

Laakson mukaan ihmisiä, joita muutos koskettaa, tulee kuulla riittävän hyvissä ajoin ja keskustella uudelleenjärjestelystä heidän kanssaan.

– Luulisi asian kiinnostavan myös poliittisia päättäjiä, jos sivistystoimessa tehdään kategorisia linjauksia opetuksen järjestämisestä alakoulussa vain luokkaopetuksena aiemmasta poiketen, Laakso toteaa.

Laakson mielestä kyseessä on myös säästötoimi. Jos musiikinopetus järjestetään alakoulussa luokkaopetuksena, kertyy säästönä kahdeksan aineenopettajan osalta yhden luokanopettajan vuosittainen tuntimäärä, Laakso laskee.

Laakso ei halua kritisoida luokanopettajia ja heidän ammattitaitoaan, mutta näkee, että syvempi osaaminen hyödyttää koko kouluyhteisöä.

– Siellä voi olla hyvin aktiivista bänditoimintaa tai muuta musiikin ympärillä olevaa koulujen juhla-, kerho- ja kuorotoimintaa. Toiminta pirstaloituu, jos se jakaantuu eri opettajille.

Yhdistyksessä seurataan huolestuneena

Suomen musiikinopettajien liiton puheenjohtajan Anna Ruotsalan mielestä Helsingin kaupungin linjaus voi heijastua lasten musiikkiharrastuksiin ja muidenkin taitoaineiden opettamiseen.

– Musiikki vaikuttaa tutkimusten mukaan oppimistuloksiin ja voi auttaa myös ehkäisemään syrjäytymistä, Ruotsala toteaa.

Valtionhallinto suunnittelee tällä hetkellä, että musiikin voisi kirjoittaa yhtenä aineena ylioppilaskirjoituksissa.

– Sillä on merkitystä, minkälaisen pohjan alakoulussa on saanut. Ovatko lapset yhdenvertaisessa asemassa sitten myöhemmin, Ruotsala pohtii.

Viidesluokkalaiset tekivät huikean levyn - musiikkiopetusko kriisissä?
Kulttuuriykkösessä keskusteltiin keväällä 2020 musiikinopetuksen tilasta.