Puolet 16–25-vuotiaista naisista on joutunut fyysisen väkivallan, väkivallalla uhkaamisen tai seksuaaliväkivallan uhriksi.
Asia käy ilmi Tilastokeskuksen toteuttamasta EU:n Gender Based Violence -tutkimuksesta.
Tutkimuksessa selvisi myös, että joka viides nuorista naisista on kokenut vakavaa väkivaltaa tai raiskauksen.
Puolestaan parisuhteessa olevista 16–25-vuotiaista naisista joka viides on kokenut parisuhdeväkivaltaa.
Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen kertoo tiedotteessa, että juuri nuoret naiset nousevat esiin ryhmänä, joka kokee paljon väkivaltaa elämän eri osa-alueilla.
– Tätä näkökulmaa ei ole juuri huomioitu esimerkiksi viimeaikaisessa syntyvyyskeskustelussa, vaikka erityisesti parisuhteessa kumppanin tekemällä väkivallalla on usein vakavia ja kauaskantoisia vaikutuksia uhrin elämään, Pietiläinen kertoo tiedotteessa.
Tilastokeskuksen tuoreet tiedot julkaistiin samana päivänä kuin tuore kyselytutkimus, jossa kartoitettiin miesten asenteita naisten kokemaa väkivaltaa kohtaan.
Tutkimuksesta käy ilmi, että suurin osa miehistä vastustaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. 90 prosenttia miehistä on sitä mieltä, että naisiin kohdistuva väkivalta on aina väärin.
Silti samaan aikaan 21 prosenttia kaikista miehistä on sitä mieltä, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan.
Parisuhdeväkivalta erityisen vakavaa
18–25-vuotiaat naiset kokevat väkivallalla uhkailua nykyiseltä tai entiseltä kumppanilta useammin kuin muilta.
Vakavaa väkivaltaa, raiskauksia ja raiskauksen yrityksiä koetaan suunnilleen yhtä usein kumppanien kuin muidenkin tekemänä.
Kumppanin vakavaa väkivaltaa on kokenut kuusi prosenttia ja muiden tekemää väkivaltaa viisi prosenttia nuorista naisista.
Kumppanin raiskaamaksi on tullut seitsemän prosenttia ja jonkun muun raiskaamaksi 10 prosenttia 18–25-vuotiaista naisista.
Parisuhdeväkivalta on tyypillisesti toistuvaa, monimuotoista ja fyysisiltä seurauksiltaan rajumpaa kuin muiden tekemä väkivalta, kuvailee yliaktuaari Henna Attila. Siksi myös sen vaikutukset ovat usein vakavampia kuin muun väkivallan.
– Väkivalta luotetun ja läheisen ihmisen tekemänä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin usein enemmän kuin tuntemattomien tekemä väkivalta, sanoo Attila.
Väkivallan uhri voi hakea apua esimerkiksi Naisten linjan verkkosivuilta, Rikosuhripäivystyksestä tai Ensi- ja turvakotien liitosta.
Haluatko kertoa kokemuksiasi aiheesta? Ota yhteyttä luottamuksellisesti henna.korkala@yle.fi