Kemijärveläiset ovat huolissaan kaupunkiin suunniteltujen pumppuvoimaloiden vaikutuksesta Kemijärven vestistöön sekä sen eliöihin ja kaloihin. Toisaalta voimaloista toivotaan piristysruisketta kaupungin taloudelle.
– Kyllähän se hämmentää kemijärveläistä tavallista kaupunkilaista, sillä järvi on meidän kaikkien helmi. On avoimena, millä tavalla voimalat vaikuttavat järven tilaan ja sen ympäristöön, sanoi pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu Veikko Niemelä, kesk. Pohjolan Voiman pumppuhanketta esittelevässä tilaisuudessa.
Kemijärvi on jo ennestään rajusti säännöstelyn vaurioittama järvi. Niemelän mukaan erityinen huoli on, irrottavatko pumppuvoimaloiden edestakaiset virtaamat järven pohjaan kasautuneita maa-aineksia.
Vesivoimaloiden säännöstely on vuosikymmenien aikana kasannut Kemijärven pohjaan maa-aineksia. Sitä kutsutaan sedimentoitumiseksi.
– Esimerkiksi Oilungan syvänne minun kotiperälläni on sedimentoitunut voimalaitoksen rakentamisen jälkeen pari-kolme metriä. Siellä oli ennen toistakymmentä metriä vettä. Itse veneilen, niin eipä löytynyt viime kesänä enää yli seitsemän metrin syvyyttä, kertoo Niemelä.
Investoinnit kannattavia
Kaikki kemijärveläiset eivät toki hankkeita vastusta. Pumppuvoimalaa kannattavissa puheenvuoroissa tähdennettiin säätösähkön tarvetta ja taloudellisia hyötyjä.
Kemijärvelle pumppuvoimaloita suunnittelevat yhtiöt pitävät suuria investointeja kannattavina, koska voimalat tuottavat sähköä pörssisähkön hintahuipuissa.
– Lisääntynyt tuulivoima ja aurinkovoima on ovat tehneet sähköjärjestelmäämme ilmiön, jossa sähkön hinnanvaihtelut ovat todella suuria. Ei ole omistajillekaan kestävää, että sähkön hinta vaihtelee paljon, sanoo PVO vesivoima oy:n toimitusjohtaja Jani Pulli.
Vesivoimainvestointeihin kannustaa myös hallituksen viime vuonna tekemä päätös valtion energiatuesta vesivoiman investoinneille ja hallituksen äsken tekemä lakiesitys vesivoimahankkeiden nopeuttamisesta.
Taloudellisesta hyödystä ei ole tietoa
Ympäristöhuolen vastaparina pumppuvoimalaryntäys nostaa toiveita ainakin kiinteistöverotuloista. Mikäli pumppuvoimalaitoksia tarkastellaan voimalaitoksina, on kiinteistöveroprosentti korkeampi.
Kemijärven kaupunginjohtajan Dina Solatien mukaan pumppuvoimaloiden taloushyödyistä kaupungille ei ole vielä selkeää kuvaa.
Lisäksi valtionosuusjärjestelmä on uudistumassa.
– Voimalaitosten kiinteistöverotulot saattavat joutua verotulotasauksen piiriin, joka tietysti pienentäisi kunnille tulevaa osuutta ja varmasti vaikuttaisi isosti siihen minkälainen halu kunnilla on kaavottaa vihreän siirtymän hankkeisiin, Solatie sanoo.
Kemijärven kaupunki selvittää myös pumppuvoimalahankkeiden yhteisvaikutuksia.
Ympäristövaikutuksista tarvitaan Solatien mukaan puolueetonta tietoa.