Ravintolan henkilökunnan huono suomen kielen osaaminen voi johtaa siihen, että yrityksen hygienia- ja elinturvallisuusongelmien korjaaminen pitkittyy. Näin arvioivat Ylen haastattelemat valvontaviranomaiset.
Yle uutisoi aiemmin tänään, että yhä useampi ravintola-alan yritys jää tarkastuksissa kiinni huonosta hygieniasta tai elintarviketurvallisuuden vaarantamisesta. Ravintoloiden, grillien ja pikaruokaloiden ”surunaamat” eli Oiva-raportoinnin huonoimmat arvosanat ovat lisääntyneet.
Taustalla ovat yritysten rahahuolet ja vaikeus palkata osaavia työntekijöitä.
Suurin osa ravintoloista ja pikaruokapaikoista hoitaa asiansa mallikkaasti, mutta pienellä osalla yrityksistä ongelmat pitkittyvät. Valvontaviranomaiset voivat joutua käyttämään näihin hallinnollisia pakkokeinoja ja jopa uhkasakkoa, jos asioita ei saada kuntoon.
Porin kaupungin johtava terveystarkastaja Niina Kukkonen arvioi, että yleensä asiat korjaantuvat kuulemisvaiheessa. Silloin pakkokeinoihin ei tarvitse ryhtyä.
– Kohteissa, joissa pakkokeinoihin ryhdytään, on usein kyse monitahoisista ongelmista. Kielelliset haasteet ja rahallinen tilanne voivat joskus olla syynä siihen, että toimenpiteiden tekeminen viivästyy, Kukkonen sanoo.
Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvontajärjestö Mara arvioi viime vuonna, että Suomessa ravintola-alalla työskentelevistä 10–20 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.
Tarkastuksia Google-kääntäjän avulla
Ravintoloiden puutteiden korjaaminen ei ole vapaaehtoista. Turun kaupungin johtavan terveystarkastajan Jari Jokisen mukaan kaikki osapuolet eivät tätä aina ymmärrä.
Valvontaa vaikeuttaa kielimuuri. Vastaan tulee tarkastustilanteita, joissa ei löydy minkäänlaista yhteistä kieltä.
Apuna on käytetty teknisiä apuvälineitä, esimerkiksi Google-kääntäjää.
Käännösvirheet saattavat olla suuria, joten yksityiskohtainen keskustelu jää uupumaan.
– Niillä saadaan minimitaso hoidettua, mutta varmasti tällaisissa tapauksissa jää ymmärtämisen puutteita, Jokinen sanoo.
Jokinen muistuttaa, että Turussa viisitoista prosenttia asukkaista on vieraskielisiä.
– Se näkyy väistämättä myös meidän työssämme.
Tampereen kaupungin elintarviketurvallisuuspäällikkö Satu Virtarannan mukaan kyse voi olla myös kulttuurieroista.
– Varsinkin kun mennään EU:n ulkopuolelle, voi olla, että aina ei välttämättä ymmärretä, mitä Suomessa vaaditaan.
Virtaranta korostaa, että tarkastajilla on lakisääteinen velvoite ohjata ja neuvoa.
Jos yrittäjän suomen kielen taito on puutteellinen, käytetään usein englantia. Muutakin kielitaitoa tarkastajilla on.
Vuoden alussa joka kuudes ravintola tai kahvila oli riskissä joutua konkurssiin. Satu Virtaranta kertoo videolla, miten tarve säästää näkyy ravintoloiden toiminnassa:
”Yllättävän monimutkainen asia”
Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvontajärjestö Maran varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi on huomannut, että monilla alan toimijoilla on osaamispuutteita.
Elintarvikevalvonta on yllättävän monimutkainen asia, Aittoniemi kuvaa.
– Siinä on tehtävä omavalvontasuunnitelma, joka on kymmeniä sivuja pitkä. Sitten henkilökunta on koulutettava noudattamaan sitä. Jos väki vaihtuu ja osaamista ei ole, se voi selittää, miksi perusongelmista ei päästä eroon.
Aittoniemen mukaan joillekin voi tulla yllätyksenä, että Suomessa omavalvontasuunnitelmaa on noudatettava pilkuntarkasti.