Osakuntaliitokset ovat varsin harvinaisia. Suomessa on vireillä niitä vuosittain vain joitain yksittäisiä.
Pohjalaiskunnissa on kuitenkin pohdinnassa tällä hetkellä jopa kolme osakuntaliitosta: Kauhavan ja Vöyrin välillä sekä Kokkolan ja Kruunupyyn välillä peräti kaksi.
Vöyrin Petterinmäki haluaisi siirtyä Kauhavalle. Kruunupyyhyn kuuluvat alueet Alaveteli ja Teerijärvi puolestaan haluavat liittyä Kokkolaan.
Kunnat, joihin liityttäisiin, ottaisivat liittyjät avosylin vastaan, mutta luovuttajat vastustavat.
Kysyimme, voiko osakuntaliitos toteutua, jos osapuolet eivät ole siitä yksimielisiä.
Osakuntaliitokseen ei tarvita yksimielisyyttä
Osakuntaliitoksessa kuntien rooli on iso, mutta valtiovarainministeriö voi päättää liitoksesta, vaikka toinen kunta olisi sitä vastaan.
Silloin katsotaan liitoksen vaikutusta, sanoo valtiovarainministeriön kunta- ja alueosastolta neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen.
– Liitoksesta voidaan päättää kunnan vastustuksesta huolimatta, jos se on vähäinen tai alueen kehittäminen laajemmin edellyttää muutosta, eikä liitos sitten merkittävästi heikentäisi muutosta vastustavan kunnan toimintakykyä tai edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta, listaa Savolainen.
Savolaisen mukaan vastoin kunnan tahtoa tehdyt osakuntaliitokset ovat kuitenkin harvinaisia.
– Minulle tulee mieleen Sipoon suuri osaliitos vuonna 2009 edellisenä tapauksena. Voi olla, että on joku pienempikin ollut välissä, mutta harvinaista se on.
Kuntalaisten aloitteesta useimmiten
Osakuntaliitoksessa useimmiten aloitteellisia ovat kuntalaiset.
Esitys liitoksesta tehdään ensin kunnanhallitukselle, joka puolestaan hankkii toiselta kuntaosapuolelta lausunnon asiasta.
Lausunnon jälkeen asia etenee valtiovarainministeriöön, joka hylkää tai hyväksyy esityksen. Jos se hyväksyy, siirtyy asia lisäselvittelyihin. Liitoksesta itsestään ei tehdä päätöstä. Kaikkeen tähän menee tyypillisesti kuukausia.
– Jos on edellytyksiä jatkaa selvittelyitä, sitten käynnistetään niin sanottu normaali valmisteleva käsittely, sanoo Savolainen.
Ministeriö hankkii Maanmittauslaitokselta lausunnot kiinteistöistä. Digi- ja väestötietovirastolta saadaan alueen asukasmäärät ja heidän äidinkielensä.
Esitys lähtee tämän jälkeen kuntiin kuulutettavaksi ja aikaa huomautusten antamiseen on 30 päivää. Sitten esitys tulee valtuuston käsiteltäväksi.
– Se on aika pitkä prosessi, ja vasta tämän jälkeen esitys palautuu meille päätöksentekoa varten, kertoo Savolainen.
Taloudellista selvitystä ei välttämättä tehdä
Kuntien lausunnoilla on prosessissa iso painoarvo, joten jos esitys on tehty esimerkiksi protestiksi, ei Savolainen näe sellaiselle suurta menestystä.
– Jos esitys on tehty protestimielellä omaa kuntaa vastaan, eikä ole kunnolla kyetty perustelemaan sitä, miten se aidosti muuttaisi tilannetta, niin ei semmoisen esityksen läpimenomahdollisuudet kauhean vahvat ole.
Jos kunnan osa siirretään toiseen kuntaan, on kuntarakennelain mukaan muutosten kohteena olevien kuntien tehtävä kuntien omaisuutta muutosalueella koskeva taloudellinen selvitys.
Kunnan on korvattava esimerkiksi alueella oleva kiinteä omaisuus luovuttavalle kunnalle. Sitä ei kuitenkaan tehdä, jos muutoksella on vain vähäinen vaikutus tai se on muusta syytä tarpeeton.
Käytännössä Savolaisen mukaan kunnat harkitsevat itse, onko taloudelliselle selvitykselle tarvetta. Hän arvioi, että näitä selvityksiä ei tehdä paljon.