Nadya Tolokonnikova jätti painavan viestin suomalaisille: ”Putin valitettavasti ymmärtää vain voiman kieltä, et voi neuvotella hänen kanssaan”

Pussy Riot -aktivistia inhottaa ihmisten pelkuruus – katso koko haastattelu

Nadya Tolokonnikova sanoo ihailevansa venäläisiä aktivisteja ja oppositiota heidän rohkeutensa vuoksi. Hän toivoo, että voisi kasvaa sellaiseksi joskus.

– Mietin Navalnyia paljon. Sitä rohkeutta, mitä hänellä on vankilassa ollut.

Millainen hinta Tolokonnikovan omalla aktivismilla on ollut?

– Maani menettäminen. Kesti kauan ymmärtää, etten ehkä palaisikaan rakastamaani maahan. Ei ollut vaikeaa mennä vankilaan mielipiteitteni takia, mutta oli vaikeaa nähdä, etten saanut estettyä sotaa.

Ihmisten pelkuruus inhottaa ja masentaa häntä. Venäjän hyökkäyssotaan ei saisi väsyä.

– Putin valitettavasti ymmärtää vain voiman kieltä. Et voi neuvotella hänen kanssaan. Jos yrität, niin hän vain puukottaa sinua selkään. Näyttäkää hänelle yhtenäisyytenne ja voimanne.

Tolokonnikova sanoo rakastavansa Elokapinaa, ja uskoo, että aktivistin on hyvä olla ärsyttävä ja provokatiivinen saadakseen ihmiset reagoimaan.

Hän tietää jo, miltä hänen ihanneyhteiskuntansa näyttää.

– Se olisi yhteiskunta, jossa meidän olisi mahdollista olla kuolemattomia. Ei sotia. Me huolehtisimme planeetasta ilman, että tuhoamme toisiamme.

Nadya Tolokonnikova Aurorassa: Mietin, että kävisin rajalla näyttämässä persettäni

Nadya Tolokonnikova sanoo, ettei pelkää olla Suomessa näin lähellä Venäjää.

– Olen ainoastaan huolissani kylmyydestä. Pelkään, että jäädyn täällä. Mietin, että kävisin rajalla näyttämässä persettäni, hän sanoo.

Tolokonnikova on Pussy Riot -aktivistiryhmän perustajajäsen. Pussy Riot tunnetaan näyttävistä tempauksista, joissa kritisoidaan Vladimir Putinin harjoittamaa politiikkaa.

Tolokonnikova on aktivisminsa johdosta julistettu Venäjällä rikolliseksi. Hän arvioi olevansa Putinin pahimpien vihollisten listassa numero 51.

– En mieti paljoa omaa turvallisuuttani. Kun minulle annettiin tapahtuman puolesta turvamies, ahdistuin, koska se muistutti siitä, kun minua seurattiin Venäjällä. Katso koko keskustelu täältä.

Täsmennetty kello 18.26 lausetta Tolokonnikovan sijoittumisesta Putinin vihollisten listalla. Sijoitus 51 on hänen oma arvionsa.

Turvattomuus antaa kasvualustan salaliittoteorioille

Avaa kuvien katselu

Salaliittoteorioihin uskova ihminen ei välttämättä ole hyväuskoinen, toteaa havaintopsykologian tutkija Jukka Häkkinen.

Häkkisen mukaan salaliittoteorioihin uskominen tulee aivojen perusprosesseista. Salaliittoteoria voi tuoda henkistä turvaa.

– Esimerkiksi koronapandemian aikana salaliittoteoriat olivat monille oljenkorsi, johon tarttua.

Epävarmuus voi olla hermoja raastavaa ja siksi voi tuntua selkeyttävältä, että uskoo Bill Gatesin yksin olevan koronapandemian takana, Häkkinen kertoo.

Yhdysvaltojen hallitseva vaikutus näkyy Suomessa siten, että suosituin salaliittoteoria liittyy John F. Kennedyn murhaan. Joonas Pörsti nostaa esiin, että siitä huolimatta suuri osa salaliittoteorioiden levittäjistä on kotimaisia.

Usein salaliittoteorioihin ja disinformaatioon tutustumiseen kuuluu se, että ihminen kokee löytävänsä itse salaliittoteorian, vaikka se syötettäisiin hänelle.

– Se antaa voiman tunnetta, tietokirjailija Joonas Pörsti sanoo.

Salaliittoteoreetikkojen pään kääntämistä keskustelijat pitävät vaikeana.

– Jos vastakkain ovat järki ja tunne, kumpi voittaa, Yle Uutisten päätoimittaja Panu Pokkinen kysyy.

Vastikään tekoälyä on hyödynnetty salaliittoteoreetikoiden kanssa väittelyssä.

Häkkisen mielestä kaikki salaliittoteoriat eivät ole välttämättä vaarallisia, ja Suomessa kansalaisilla on hyvät taidot tiedon kriittiseen käsittelyyn.

Menikö keskustelu ohi? Voit katsoa sen täältä.

Tutkija: Eurooppa ei ole Trumpille kovin tärkeä maailmankulma

POIMINTA: Trumpin nopea rauha Ukrainaan ei välttämättä ole sellainen, mitä Eurooppa haluaa.

Avaa kuvien katselu

– Luulen, että Trump kyllä tietää, missä Eurooppa on, mutta kovin tärkeä maailmankulma se ei Yhdysvalloille ole, tutkija Maria Lindén sanoo.

Kun Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump astuu valtaan tammikuussa, moni asia todennäköisesti muuttuu. Trumpin suurin mielenkiinto Yhdysvaltain jälkeen kohdistuu Lindénin mukaan Kiinaan.

– Sen jälkeen tulee Lähi-itä. On silti iso arvoitus, mitä Trump loppujen lopuksi tekee. Ensimmäisenä tulevat varmasti tariffit, mutta onneksi ne eivät tule Euroopassa tällä kertaa yllätyksenä.

Kaikesta huolimatta Lindén uskoo, että näemme tammikuussa rauhanomaisen vallanvaihdon.

– Euroopan näkökulmasta hulluus pääsee valloilleen vasta kun Trump astuu Valkoiseen taloon.

Lindénin mukaan on todennäköistä, että Trump pistää vauhdilla täytäntöön hänelle itselleen tärkeitä asioita, kuten laittomien siirtolaisten palauttamisen ja öljyn porauksen vahvistamisen.

– Hän varmasti haluaa näyttää näissä asioissa, että on tosissaan.

Trump on avoimesti arvostellut Nato-maita, jotka eivät käytä sovittuja määriä rahaa puolustusbudjettiinsa.

Pekka Haaviston mukaan unohdamme helposti, ettei Trump puheistaan huolimatta ensimmäiselläkään kaudellaan katkaissut välejään Natoon, päinvastoin.

– Jos olisin Trump, sanoisin että nostakaa puolustusbudjettianne, ja ostakaa amerikkalaisia aseita, se olisi taloudellinen ja sotilaallinen diili samassa paketissa.

Ukrainaan Trump todennäköisesti haluaa lupaustensa mukaisen nopean rauhan.

– Se ei ole rauha, jota Eurooppaa haluaa. Trump ei ajattele rauhaa siltä kannalta, mikä olisi reilua tai pitkällä tähtäimellä hyvä asia, Lindén sanoo.

Voit katsoa keskustelun täältä.

Hybridiuhista painetta myös matkanjärjestäjille

POIMINTA: Taivaalla jyrisevät hävittäjät ja suuret sotaharjoitukset ovat turisteille mielenkiintoinen asia, josta syntyy paljon keskustelua, ja ne koetaan turvalliseksi tekijäksi, kertoo matkanjärjestäjä.

Avaa kuvien katselu

Lapin hyvinvointialueen pelastusjohtajan Markus Aarton mukaan myös matkanjärjestäjien ja hotellien olisi syytä hankkia “kotivaraa”, jolla varauduttaisiin laajamittaisiin häiriöihin. Vastikään sisäministeriö päivitti varautumisen ohjesivustoa.

– Vastulliseen matkanjärjestämiseen kuuluu, että hetkellisiin häiriöihin on varauduttu.

Aarto toivoo, että hotellit ja matkanjärjestäjät hankkisivat kotivaraa, kuten vettä, ruokaa, sähköä ja lämpöä niin, etteivät ne joutuisi laajamittaisessa häiriössä elämään heti kädestä suuhun.

Lapin suurimmassa ohjelmapalveluyrityksessä Lapin Safareissa varsinaista kotivaraa ei turisteille ole, mutta varastot kestävät muutaman päivän häiriön.

– Yllättävän tilanteen sattuessa tietynlainen toleranssi löytyy, mutta ei me olla huoltovarmuuskeskus. Aika nopeasti sekin tulisi syötyä, ja olisimme nopeasti vaikeuksissa kuten muukin yhteiskunta, safaritoimenjohtaja Jyrki Karonen sanoo.

Karosen mukaan varautumisen tasoa on silti viime talvien oppien perusteella nostettu.

– Energiakriisi opetti nostamaan varautumisen tasoa, lähinnä kiinteistöjen lämmönsaannin osalta. Jos tulisi pitkäkestoista vaikuttamista ja sabotaasia ja menisimme lähemmäksi niin sanottua harmaata aluetta, silloin olisi kuitenkin varmasti muutakin mietittävää ja huolta kuin käsissä olevat matkailijat.

Karosen mukaan tällä hetkellä matkailjoiden luottamus Suomen turvallsuuteen on korkealla tasolla, mistä kertovat täydet varauskirjat. Vielä 2,5 vuotta sitten tilanne oli toinen. Silloin matkanjärjestäjille soitettiin huolestuneita puheluita ja matkoja jopa peruttiin.

– Fakta on se, että naapuria idässä emme voi valita, mutta nyt meillä on kumppani, Nato. Se on varmasti vaikuttanut Lapin turvallisuuskuvaan maailmalla.

Katso koko keskustelu täältä.

Lue myös:

Iso rangaistusmaksu uhkaa matkailualan yrityksiä, jotka takovat rahaa kyseenalaisin keinoin

Ei kai minun kullanmuruni voi mokata? Auktoriteettien vastustaminen opitaan aikuisilta

POIMINTA: Yhteiskunnassa on vaivihkaa tapahtunut iso rakenteellinen muutos, missä auktoriteetteja eivät kunnioita nuoret tai aikuisetkaan.

Avaa kuvien katselu

Kunnioitetaanko auktoriteetteja samaan tapaan kuin ennen?

Pälvi Suokas vertaa nykylapsuutta 70-lukuun.

– Omat lapset haastavat auktoriteetteja eri tavalla kuin omassa lapsuudessa olisin uskaltanut. Terve kapina on ihmiseksi kasvamista.

Sanna Valtonen huomauttaa, että yhteiskunnallinen muutos edellyttää kyseenalaistamista.

– Rakentavalla ja terveellä kapinalla muutetaan maailmaa.

Teppo Mikkosen mielestä koulu on turvallinen paikka kapinoida. Kapinointi menee kuitenkin yli, kun käytetään kouluissa väkivaltaa. Näitä tilanteita hän on opettajan urallaan nähnyt.

Mikkosen mukaan vanhemmat eivät aina usko, että mitä koulu lapsesta kertoo. Ei voida uskoa, että oma kullanmuru olisi tehnyt jotain väärin.

Valtosen syyttää tästä informaationkulkua – vanhemmat eivät hänen mukaansa saa tarpeeksi tietoa lapsestaan.

– Kuka nyt herranjumala haluaa lisää Wilma-viestejä?, Sean Ricks huudahtaa.

Mitkä ovat perimmäiset syyt siihen, että auktoriteetteja uhmataan nykyään enemmän?

– Yhteiskunnassa on tapahtunut isompi rakenteellinen muutos, missä auktoriteetteja eivät kunnioita nuoret tai aikuisetkaan. Tämä on tapahtunut vaivihkaa.

Perinteisille auktoriteeteille vaihtoehdon tarjoavat uudet, ruuduilla asustelevat auktoriteetit, Mikkonen kertoo. He puhuvat asioista, mistä halutaan kuulla.

– Meidän yhteiskunnan arvotyhjiötä täyttää kasvava yksilökeskeisyys, missä tiedon pitää olla helppoa käsitellä, Valtonen selittää.

Omien ennakko-oletusten kyseenalaistaminen esimerkiksi ilmastonmuutoksesta vie ihmiseltä energiaa, ja somesta löytyy paljon sellaista tietoa, mitä jaksaa uskoa, Valtonen kiteyttää.

Voit katsoa keskustelun täältä.

Mitä Donald Trumpin uudelleenvalinta Yhdysvaltain presidentiksi tarkoittaa Suomen ja koko Euroopan turvallisuudelle?

Kello 14.15 Aurorassa puhutaan Yhdysvaltain presidentinvaaleista ja niiden vaikutuksesta Eurooppaan. Keskustelemassa ovat Viron entinen ulkoministeri Eva-Maria Liimets, Ruotsin Suomen-suurlähettiläs Peter Ericson, kansanedustaja Pekka Haavisto ja tutkija Maria Lindén. Keskustelu käydään englanniksi.

Ukrainalla on toivoa, vaikka Venäjä saisi sotilaallisen voiton

POIMINTA: Ukrainassa tapahtuvien ratkaisujen täytyy perustua turvatakuisiin, sillä Putinin sanaan ei voi luottaa.

Avaa kuvien katselu

Mitä tapahtuu, kun Ukrainan sota loppuu?

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala pitää todennäköisenä, että Venäjä ei häviä sotaa Ukrainassa.

– Nyt pitää varmistaa, että Ukrainakaan ei häviä, Haukkala sanoo.

Aika näyttää mitä sen jälkeen tapahtuu. Haukkalan mukaan Putinin toiminta on näyttänyt, että mitään ratkaisuja ei voida laskea Putinin sanan varaan.

– Meiltä se tarkoittaa pitkäkestoisia panoksia ja sotilaallisia turvatakuita.

Hanna Smith näkee, että ukrainalainen itsenäinen valtio voi menestyä, vaikka Venäjä saisi jonkinlaisen sotilaallisen voiton. Hän muistuttaa, että maa-alueita toisessa maailmansodassa menettänyt Suomi on päässyt osaksi länttä ja mukaan Natoon.

Voiko Putinista tulla salonkikelpoinen jonain päivänä, kun Ukrainan sota loppuu?

Haukkala arvioi, että Venäjä voi muuttua tulevaisuudessa, mutta Suomen pitää rakentaa Venäjä-suhteensa nykytilanteen mukaan. Venäjän voi muuttua myös odottamattomaan suuntaan.

Suomen venäjänkielisten puheenjohtaja Irina Vesikko toteaa, että russofobiaan eli venäläisvihaan ei pidä sortua.

– Se vain ruokkii propagandaa, ja kukaan meistä ei tarvitse sitä.

Haukkala muistuttaa, että Putin on yhä salonkikelpoinen monissa maissa ympäri maailmaa.

– Putinin matka salonkikelpoiseksi Euroopassa on pitkä ja kivinen, mutta pitää muistaa, ettei se ole koko totuus ja prisma, jonka läpi me katsomme Venäjää.

Jos valtionjohto joskus Venäjällä vaihtuu, se täytyy tehdä venäläisistä lähtökohdista, Smith muistuttaa. Vesikko on samaa mieltä.

–Jos Venäjällä vaihtuu valta, venäläisten pitää tehdä se.

Keskustelussa puhuttavat Itämerellä vaurioituneet tietoliikennekaapelit

Ulkopolitiikan asiantuntija Haukkalan mukaan hybridivaikuttaminen kuuluu Venäjän työkalupakkiin.

– Kaikki vaikuttamisen keinot ovat pöydällä, Haukkala sanoo.

Venäjä-asiantuntija Smithin mukaan ennen tutkintoja tehdyt syytökset hyödyttävät Venäjää.

Venäjä voi syyttää Suomea venäläisvastaisuudesta. Taustalla on Venäjän autoritäärinen hallinto, joka tarvitsee vihollisen.

Tätä auttaa se, että Venäjä on propagandan kyllästämä. Propagandassa on myös ongelmien ydin.

Täytyykö turistillekin varata kotivara? Seuraavassa keskustelussa aiheena matkailun turvallisuus

Pelastuslaitos ja sairaalat ovat kiireisiä, kun lumeen tottumattomat turistit tarttuvat moottorikelkan tai vuokra-auton rattiin. Lapin matkailijaennätyksiä lyödään jälleen tänä talvena ja turistimäärien kasvaessa kasvavat myös riskit. Lapin pelastuslaitoksen tehtävistä jo neljäsosa liittyy matkailuun.

Pitäisikö maastopelastuskoulutus tehdä turistioppaille pakolliseksi? Voiko safarin hinnasta päätellä, kuinka riskialtis se on? Täytyykö turistillekin varata kolmen päivän kotivara vai voiko Venäjän unohtaa lomalla?

Lapin matkailun turvallisuudesta keskustelevat klo 14.15 – 14.45 pelastusjohtaja Markus Aarto Lapin pelastuslaitokselta ja safaritoimenjohtaja Jyrki Karonen Lapin safareilta.

Katso lähetys tai tallenne: