Konkaripoliitikko haluaa KHO:n linjauksen, onko hän vaalikelpoinen aluehallitukseen: ”Laki on liian tiukka”

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi aiemmin pitkäaikaisen kunnallispoliitikon, aluevaltuutettu Erja Hirviniemen valituksen.

Erja Hirviniemi vasemmistoliiton kuntavaalivalvojaisissa Riihimäellä.
Erja Hirviniemi kuvattuna vuonna 2021 Vasemmistoliiton kuntavaalivalvojaisissa Riihimäellä. Tällä hetkellä hän ei enää työskentele hyvinvointialueen palveluksessa. 68-vuotias Hirviniemi on ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa 2025. Kuva: Miki Wallenius / Yle
  • Marjo Pirilä
  • Nina Keski-Korpela

Vaalikelpoisuutensa aluehallituksessa menettänyt riihimäkeläinen Erja Hirviniemi (vas.) aikoo valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saamastaan päätöksestä.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi tällä viikolla aluevaltuutettu Hirviniemen valituksen, joka koski hänen erottamistaan aluehallituksen varajäsenyydestä.

– Olen pettynyt päätökseen. En tee valitusta itseni vuoksi, kyse on valtakunnallisesta ennakkolinjauksesta. Laki on liian tiukka, Hirviniemi kertoo Ylelle sähköpostitse.

Kanta-Hämeen aluevaltuusto päätti toukokuussa 2023, että Hirviniemi menettää aluehallituksen varajäsenyyden, koska hän oli siirtynyt sairaanhoitajaksi Riihimäen päihde- ja mielenterveysyksikköön.

Kyse lain tulkinnasta

Lain mukaan ”välittömästi aluehallituksen alaisena” toimivat hyvinvointialueen työntekijät eivät voi kuulua aluehallitukseen tai sen alaisen jaoston jäseneksi tai varajäseneksi.

Lakia on pidetty tulkinnanvaraisena. Valtiovarainministeriö ohjeistikin hyvinvointialueita loppuvuonna 2022, että aluehallituksessa ei voi toimia, jos työskentelee sen alaisuudessa.

Linjauksen jälkeen aluevaltuustot erottivat useita luottamushenkilöitä aluehallituksesta. Useat erotetut kritisoivat linjausta äänekkäästi. Esimerkiksi Kymenlaakson aluehallituksesta erotettu Jari Larikka (kok.) valitti asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Eduskunnan oikeusasiamies ei kuitenkaan käsitellyt Larikan eikä kahden muunkaan asiasta valittaneen erottamista, sillä oikea valitusosoite olisi ollut hallinto-oikeus.

Nyt Hämeenlinnan hallinto-oikeus linjasi, että työntekijä ei voi kuulua aluehallitukseen, koska Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kaikki työntekijät ovat suoraan aluehallituksen alaisia.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustokokouksen osallistujia istumassa valkoisten pöytien takana kokouksessa koulun ruokalassa.
Vaalikelpoisuusrajoitukset rajoittavat hyvinvointialueen työntekijöiden osallistumisoikeuksia, mutta toisaalta niillä turvataan päätöksenteon puolueettomuutta. Arkistokuva Kanta-Hämeen aluevaltuuston kokouksesta toukokuussa 2023. Kuva: Tiina Kokko / Yle

Oikeuslaitoksen ratkaisut tärkeitä

Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan muun muassa sitä, onko vaalikelpoisuuslainsäädäntöä tarpeen muuttaa. Työryhmä yrittää saada ohjeistuksen käyttöön jo kevään alue- ja kuntavaaleihin.

– Työryhmä seuraa kaikkia oikeuslaitoksen tekemiä linjauksia asiassa mielenkiinnolla, sanoo valtiovarainministeriön osastopäällikkö Minna-Maria Jokinen.

Työ on osa hallitusohjelman mukaista laajaa selvitystyötä. Myös kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen asettama selvityshenkilö, julkisoikeuden professori Janne Salminen, seuraa oikeuslaitoksen ratkaisuja.

– On hyvä, jos asiaan saadaan myös korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto, Salminen sanoo.

Valtiovarainministeriön aiempi työryhmä julkaisi asiaa koskevan selvityksen vuosi sitten kesällä. Selvityksen mukaan nykyinen säännös vaalikelpoisuudesta aluehallitukseen on tarkoituksenmukainen.

Lääkäriliitto ei yllättynyt

Kaksoisrooli on ongelmallinen, jos ihminen voi aluehallituksessa johtaa omaa työtään koskevaa toimintaa.

Suomen Lääkäriliitto on vastustanut liian rajaavaa sääntelyä vaalikelpoisuudesta. Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtajan Jukka Mattilan mukaan Lääkäriliitto ei kuitenkaan yllättynyt hallinto-oikeuden päätöksestä.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan alun perin tarkoituksena ei ole ollut sulkea kaikkia hyvinvointialueen työntekijöitä aluehallituksen ulkopuolelle.

Ei voi olla niin, että yli 200 000 suomalaista olisi vaalikelvottomia aluehallitukseen, sanoo Mattila.