Suurten polttoainesäiliöiden ajateltiin kaunistavan rantaa sata vuotta sitten – tuolloin Kemissä toimi myös 24/7 kioski

Kemiin rakennettu uusi opastereitti esittelee yleisölle millainen merkitys rannoilla ja satama-alueilla on ollut merikaupungin kehitykselle.

1930-luvulla Kemin kaupungin rannassa sijaitsi muun muassa suuria polttoainesäiliöitä. Kuva: Kemin historiallinen museo
  • Risto Koskinen

Pienen, mutta pohjoisen puunjalostusteollisuuden kehittymiselle tärkeän, satamakaupungin historia herää eloon uuden opastereitin myötä. Kemiin rakennettu ympärivuotinen opastereitti esittelee kaupungin ranta-alueen historiallisia kohteita mielenkiintoisten tarinoiden kera.

Kemin kaupunki perustettiin vuonna 1869 palvelemaan kasvavaa puutavarateollisuutta, mutta alueella oli jo tuolloin paljon muutakin toimintaa.

Kemin sisäsatama joulukuun alussa 2024.
Vielä 1928 Kemin sisäsatamassa oli rautatie.
Vuonna 1928 Kemin Sisäsatama oli täynnä laivoja ja sinne kulki oma rautatie. Kuvat: Risto Koskinen / Yle (vasen), Kemin historiallinen museo (oikea)

Opastereitin varrelta löytyy tietoa muun muassa meren rannalla toimineista Rantalan nahkatehtaasta, Kemin konepajasta ja laivatelakasta.

– Reitti on yksi keino muistuttaa kaupunkilaisia heidän juuristaan ja kasvattaa myös uusien kemiläisten paikallista identiteettiä. Aikoinaan kaupunki on ollut hyvin erilainen, kertoo Kemin historiallisen museon intendentti Janne Kuoppala.

Laiva Kemin Sisäsatamassa 1930-luvulla.
Sisäsatama oli pitkään Kemin pääsatama. Kuva 1930-luvulta. Kuva: Kemin historiallinen museo

1900-luvun alkupuolella autojen määrä lisääntyi kaupungissa ja Kemiin perustettiin useita huoltoasemia. Polttoaineiden varastointia varten polttoaineyhtiöt rakensivat suuria säiliöitä kaupungin rantaan, aivan nykyisen Sisäsataman tuntumaan.

– Tuolloin paikallislehdessä kirjoitettiin, että ne kaunistavat kaupunkikuvaa ja näkyvät kauas merelle asti. Silloin on ollut ehkä vähän erilaiset periaatteet kaupunkikuvan kaunistamisen kannalta kuin nykypäivänä, hymyilee Kuoppala.

Kemin historiallisen museon intendentti Janne Kuoppala seisoo opastekyltin vieressä.
Kemin historiallisen museon intendentti Janne Kuoppalan mukaan opastetauluja aiotaan tehdä lisääkin. Opastereitti sai alkunsa valtuustoaloitteesta. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Möllärin möljän kioski palveli ympäri vuodokauden

1900-luvun alkuvuosikymmeninä yksi Kemin vilkkaimmista paikoista oli Mansikkanokan venesatama eli Möllärin möljä. Paikka rakennettiin paikallisen vesiliikenteen tarpeisiin.

Aamuisin laivojen lastaustyöntekijät lähtivät Möllärin möljältä lastauspaikoille ja heitä varten rannassa palveli myös varsin nykyaikainen kioski.

– Kioski oli avoinna ympäri vuorokauden eli 24/7 ja viikon jokaisena päivänä.

Veneitä laiturin vieressä ja ihmisiä,. Kuvassa myös useita polkupyöriä ja kaksi pienempää rakennusta taustalla.
Möllärin laituri eli Möllärin möljä oli aikoinaan tärkeä kulkuväylä kaupunkilaisille. Kuva: Kemin historiallinen museo

Opastereitin varrella esitellään myös kaupungin lukuisia julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä.

Esimerkiksi kaupungin Sisäsatamassa sijaitsee vuonna 1996 julkistettu Sanna Koiviston sotalapsipatsas ”Pieni ikuisuus”.

– Se on mahdollisesti maailman ensimmäinen sotalapsille omistettu muistomerkki. Kemin seudun sotalapset pystyttivät patsaan sotiemme 1939–1944 sotalasten muistoksi.

Opastekyltti Kemin Hahtisaaren rannassa.
Kemin Hahtisaaressa sijaitsi kaupungin varhaisin virallinen uimapaikka. Se oli kaupungin virallinen uimalaitos vuoteen 1899 asti. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Tällä hetkellä reitillä on yhteensä 11 opastetaulua, joiden tekstit on käännetty myös englanniksi kaupungissa vierailevia matkailijoita varten.

Tulevaisuudessa vastaavanlaisia opasteita suunnitellaan tuotettavaksi myös muihin kaupungin historiallisiin kohteisiin.

– Kaupunkilaisilta on tullut jo paljon hyvää palautetta ja esimerkiksi Tervaharjun vanha Kuninkaantien silta tulee saamaan oman opasteensa myöhemmin, sanoo Kuoppala.