Pirkanmaalla selvitetään nyt, onko seulonnoista apua kroonisen munuaistaudin varhaisessa tunnistamisessa.
Pirkanmaan hyvinvointialue käynnistää ensimmäisenä Suomessa seulontapilotin, johon kutsutaan tänä ja ensi vuonna yhteensä 8 000 vuosina 1969 ja 1970 syntynyttä pirkanmaalaista.
Krooninen munuaistauti on yleinen kansanterveydellinen ongelma. Tautia sairastaa jopa joka kymmenes aikuinen, heistä useimmat tietämättään.
Tampereen yliopistollisen sairaalan nefrologian ylilääkäri Satu Mäkelä kertoo, että on tärkeää löytää krooninen munuaistauti jo varhaisessa vaiheessa.
– Tauti on varhaisvaiheessa oireeton, mutta edetessään se on todella vakava sairaus. Se dialyysihoitoa tai munuaissiirron.
Krooninen munaistauti tarkoittaa hitaasti kehittyvää munuaisten vajaatoimintaa, joka johtaa pysyvään muutokseen. Munuaisten vajaatoiminnassa veri ei puhdistu kunnolla kuona-aineista.
Elintapaohjeistuksella ja tarvittaessa lääkityksellä voi hidastaa tai estää taudin eteneminen vaikeaksi.
Riski kasvaa viisikymppisillä
Seulonnan toivotaan tavoittavan erityisesti riskiryhmiin kuuluvia, eli diabetesta, verenpainetautia ja sydän- ja verisuonisairauksia sairastavia.
Kroonisen munuaistaudin esiintyvyys alkaa kasvaa merkittävästi 50 ikävuoden jälkeen. Siksi seulontapilottiin kutsutaan 55-vuotiaita asukkaita pilotissa mukana olevien sote-asemien alueilta Akaasta, Lempäälästä, Orivedeltä, Punkalaitumelta, Sastamalasta, Tampereelta, Urjalasta, Valkeakoskelta ja Ylöjärveltä.
Pilotissa mukana olevien asemien henkilöstölle järjestetään aiheesta täydennyskoulutusta.
Osallistujat kutsutaan henkilökohtaisesti kirjeellä loppuvuoden ja alkuvuoden 2025 aikana. Tavoitteena on saada mukaan vähintään puolet kutsutuista.
Seulonta tapahtuu kahdella yksinkertaisella laboratoriokokeella.
– Virtsanäytteestä nähdään ensimmäisenä, onko tullut jotakin vauriota. Kun tauti etenee, munuaisten puhdistusmiskyky alkaa heiketä. Se nähdään verikokeesta, nefrologian ylilääkäri Satu Mäkelä kertoo.
Pilotin päätavoitteena on parantaa kroonisen munuaistaudin varhaista tunnistamista sekä kerätä tietoa systemaattisen väestön seulonnan tehokkuudesta sen tunnistamisessa.
Varhaisella tunnistamisella tavoitellaan myös parempaa terveyttä potilaille ja siten säästöä kustannuksissa hyvinvointialueelle.