Dinosaurukset eivät suinkaan aina olleet luomakunnan kuninkaita. Kun ensimmäiset dinosaurukset ilmaantuivat näyttämölle 230 miljoonaa vuotta sitten, kyse oli noin kissankokoisista otuksista.
Varhaiset dinosaurukset yrittivät parhaansa mukaan selviytyä paljon suurempien, terävähampaisten, panssarikuoristen matelijoiden hallitsemassa maailmassa. Ja onnistuivat siinä. 30 miljoonaa vuotta myöhemmin, jurakauden alkaessa, matelijat olivat mennyttä, mutta dinosaurukset voivat paremmin kuin koskaan.
Dinosaurusten katoamista maapallolta on tutkittu paljon, mutta niiden alkuvaiheet ovat jääneet hämärään. Ei siis tiedetä, miksi juuri dinosaurukset päätyivät ravintoketjun huipulle.
Tutkimuksen vähäisyyttä selittää osin se, ettei varhaisten dinosaurusten luurankoja ole juurikaan löydetty. Ruotsalainen paleontologiryhmä ei antanut tämän häiritä, vaan alkoi selvittää dinosaurusten varhaisvaiheita niiden jätösten avulla.
Uppsalan yliopiston tutkijat skannasivat röntgenlaitteillaan noin 500 fossiiliksi muuttunutta dinosauruksen ulostetta ja oksennusta. Painoa nykyisen Puolan alueelta löytyneillä näytteillä oli yhteensä noin sata kiloa.
Kaikkiruokainen sauropodi selvisi voittajana
Tutkijat löysivät kivettyneistä jätöksistä muun muassa kokonaisia kovakuorisia tuntosarvineen ja jalkoineen. Muinaiskakka sisälsi myös krokotiilien esivanhempien murskautuneita luita, hyvinsäilyneitä kalanpalasia sekä runsaasti kasvikunnan tuotteita.
Löytöjen avulla hahmottui kuva dinosaurusten ruokavaliosta. Tutkijoiden mukaan varhaiset dinosaurukset olivat varsin kaikkiruokaisia. Niiden pääravintolähde olivat hyönteiset.
Nirsoilemattomuudesta oli hyötyä, sillä maailma dinosaurusten ympärillä oli muuttumassa peruuttamattomasti. Tutkimusaikana, noin 200 miljoonaa vuotta sitten, oltiin siirtymässä triaskaudesta jurakauteen. Supermanner Pangea oli hajoamassa ja monia lajeja kohtasi sukupuutto. Ei kuitenkaan dinosauruksia, joista tuli jurakauden hallitsijoita.
Alla dinosaurusten aikajana. Löytöjen anatomian perusteella on laskettu, että dinosaurusten aikaa kesti noin 165 miljoonaa vuotta. Uppsalan yliopiston tutkijaryhmä selvitti 30 miljoonaa vuotta kestäneen alkuvaiheen tapahtumia. Animaatio: Jyrki Lyytikkä / Yle
Mannerlaattojen liikkeet ja tulivuorten lisääntynyt aktiivisuus vaikuttivat ilmastoon ja samalla tarjolla olevaan ravintoon. Tutkimuskohteessa, nykyisen Puolan alueella, kasvikunta monipuolistui. Kaikkiruokaiset lajit, kuten sauropodit, saivat kilpailuedun sopeutumattomampiin nähden. Viimeksi mainittuja olivat muun muassa dikynodontit, norsun kokoiset kasvissyöjät, jotka kuolivat sukupuuttoon.
Sauropodien sopeutumiskyvystä kertoo se, että niiden ulostenäytteistä löytyi myrkyllisiä saniaisia ja myrkyn neutraloivaa hiiltä. Ne siis vaikuttaisivat osanneen maustaa ruokansa syömäkelpoiseksi.
Sauropodit olivat ensimmäisiä isokokoisia kasvinsyöjädinosauruksia. Tutkimusjakson loppuvaiheessa ulosteista löytyi myös merkkejä ensimmäisistä isoista lihansyöjädinosauruksista. Tutkijoiden mukaan ne olivat todennäköisesti kehittyneet metsästämällä sauropodien kaltaisia isoja kasvinsyöjädinosauruksia.
Kissankokoisesta, mutta kaikkiruokaisesta dinosauruksesta oli siis 30 miljoonan vuoden aikana tullut pelottava saalistaja, jolle ei löytynyt vertaa eläinkunnasta.
Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Nature-lehdessä.