Operaatio Avoin Ovi ry:n jakaman ruoka-avun määrä ylitti viime vuonna ensimmäistä kertaa miljoona kiloa. Yhdistys arvioi, että tänä vuonna tuo ennätys rikotaan. Ruoka-avun tarve ja jaetun ruoan määrä kasvavat edelleen.
Viime vuonna yhdistys jakoi 1 080 000 kiloa ruoka-apua. Tämä tarkoittaa 90 000 kiloa kuukaudessa, eli viiden kilon ruokakasseja jaettiin kuukaudessa 18 000 kappaletta.
Hädänalaisten määrä kasvaa vuosi vuodelta, eikä loppua näy, uskoo ruoka-avun välittämiseen keskittyvän Operaatio Avoin Ovi ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Teräsheimo.
– Nuo viime vuoden luvut lähtivät kiihtyvään kasvuun loppuvuonna, ja puhuimme täällä miljoonasta kilosta melkein vitsinä. Raja ylittyi sitten sellaisen tohinan keskellä, ettemme edes huomanneet sitä, kertoo Teräsheimo, jolla on yli 20 vuoden kokemus ruoka-avun välittäjänä.
Vapaaehtoiset korvaamattomia
Operaatio Avoin Ovi ry toimii lahjoituksia antavien yritysten ja ruokakasseja jakavien seurakuntien ja yhdistysten välissä. Lahjoituksia tulee niin elintarvikealan suurilta tekijöiltä kuin paikallisilta kaupoilta.
Yhdistyksen toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Työtä joudutaan tekemään kahdessa vuorossa esimerkiksi perjantaisin, jolloin vastaanotetaan isoja avustuseriä.
– Meillä on 35–40 vapaaehtoisen joukko. Tästä ei tulisi mitään ilman heitä, sillä he tekevät tätä työtä suurella sydämellä ja lähimmäisen rakkaudesta, kehuu Teräsheimo.
Apua tarvitaan yhä enemmän
Ruoka-apu ja leipäjonot nousivat tietoisuuteen 1990-luvun lamavuosina, jolloin työttömyys kohosi ennätyslukemiin. Viime vuosina apua tarvitsevien määrä on yhä kasvanut.
– Tämä on pomminvarma juttu. Hinnat nousevat, kaikkialta karsitaan ja leikataan. Luulen, että teemme tänä vuonna valitettavasti uuden ennätyksen, pohtii Teräsheimo.
Samaan tulokseen on päätynyt Ruoka-apu.fi, joka palvelee ruoka-apua etsiviä ja järjestäviä. Sen ja SPR:n yhdessä tekemä selvitys kertoo, että Suomessa arvioidaan olevan jopa tuhat ruoka-apua toteuttavaa toimijaa.
Niiden rahoitus on monessa tapauksessa Teräsheimon mukaan hataralla pohjalla. Rahan saaminen on epävarmaa ja toimijoita pallotellaan byrokratian rattaissa.
– Kun avun tarve kasvaa, ovat monet ruoka-apua järjestävät tahot pulassa. Viime vuonna saimme tukea sosiaali- ja terveysministeriöltä ja ensi vuonna vuorossa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eli joudumme kiertämään ovelta toiselle. Esimerkiksi Lahden kaupungin avustukset ovat olleet epäsäännöllisiä, sanoo Teräsheimo.
Vaikka toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin, tarvitaan ruoka-avun pyörittämiseen rahaa. Avustuserien kuljettaminen ja jakaminen vaativat kalustoa ja polttoainetta. Säilyttäminen edellyttää tiloja, joista pitää maksaa vuokraa. Kylmälaitteet vaativat sähköä.
– Onneksi elintarviketeollisuus, esimerkiksi Lahdessa suurta leipomoa pyörittävä Fazer suhtautuu meihin suopeasti. Avustuseriä tulee paljon, tosin vaihtelevasti ja pulsseittain, mutta Suomesta löytyy onneksi tahoja ja ihmisiä, jotka haluavat auttaa, kiittää Teräsheimo.