Vaikka kunta- ja aluevaalit lähestyvät, Varsinais-Suomen aluevaltuusto ei valinnut ensi vuoden talousarviota temmellyskentäksi. Poliittiset ryhmät hyväksyivät keskiviikkoiltana budjetin ilman ainuttakaan muutosehdotusta ja tyytyivät ylistämään hyvää yhteistyötä.
Osaa valtuutettujen puheenvuoroista leimasi kuitenkin huoli talouden ja palvelujen rapautumisesta.
Varhan ensi vuoden talousarvio tähtää 55 miljoonan euron ylijäämään. Keinoina ovat kova kulukuri ja 76 miljoonan euron sopeutustoimet.
Säästöjä on tarkoitus saada kasaan henkilöstövähennyksin sekä hillitsemällä palvelujen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoja. Palveluverkko supistuu ja palvelurakenne kevenee. Laitoshoito vähenee; kotiin vietävät ja digitaaliset palvelut lisääntyvät. Myös palvelujen myöntämisperusteita tarkastellaan kriittisesti.
– Budjetti on laadittu toivotaan parasta ja pelätään pahinta -periaatteella. Toiminnan ja tuottavuuden tehostamista tulee edelleen jatkaa, totesi Kaija Hartiala (kok.).
– Kyseessä on ryhmien välinen kompromissi. Toivotaan, että lakisääteiset palvelut kyetään hoitamaan säästöistä huolimatta, painotti Maarit Koivisto (vas.).
Heidi Aaltonen (vihr.) toivoi muutosta hyvinvointialueiden rahoitusmalliin.
– Meillä ei ole todellista päätäntävaltaa, kun talous on hallituksen ohjailtavissa.
– On aikamoinen temppu kammeta alijäämäinen talouskehitys vuodessa ylijäämäiseksi. Ylisuuret leikkaukset voivat johtaa kustannusten nousuun. Muutosvauhti on liian kova, arvioi Ari Korhonen (sd.).
– Budjetti on epärealistinen. Panostukset esimerkiksi lasten- ja nuorten palveluihin jäävät puutteellisiksi, täydensi Niina Alho (sd.).
Varhan ongelmana on ollut rakenteellisten uudistusten hidas vaikuttavuus. Kuluvan vuoden alijäämä asettuu noin 156 miljoonaan euroon. Nyt toimenpiteiden pitäisi alkaa näkyä talouskehityksessä, sillä lain mukaan hyvinvointialueiden tulisi kattaa kertyneet alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Katettavaa uhkaa Varhalle kertyä noin 300 miljoonaa euroa.
– Ensi vuoden talousarvio on tiukka, mutta mahdollinen. Toteutus vaatii kovaa työtä, ei ikäviä yllätyksiä, kiteytti hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen.