Etelä-Korean presidentti Yoon Suk-yeol julisti yllättäen tiistaina maahan hätätilalain ja sai aikaan kaaoksen.
Sen jälkeen maan armeijan ylipäällikkö Park An-soo ilmoitti kieltävänsä parlamentin toiminnan sekä lakot ja mielenosoitukset.
Lisäksi Park sanoi, että armeija ottaa Etelä-Korean tiedotusvälineet hallintaan.
Tiistain tapahtumat jättivät Korea-tutkijan lähes sanattomaksi.
– Tämä on erittäin huono päivä Etelä-Korean demokratialle, sanoo Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen lehtori Sabine Burghart.
Burghart kertoo, että useat hänen kollegansa ovat jo pidempään varoitelleet Etelä-Korean demokratian heikkenemisestä, ja hän on ollut asiasta osittain samaa mieltä.
Silti tiistain tapahtumat tulivat hänelle yllätyksenä.
– Olen ollut tästä yllättynyt ja järkyttynyt, Burghart sanoo.
Samoilla linjoilla on toinen Turun yliopiston Korea-tutkija.
– Vastaavan mittakaavan ylilyöntejä ei ole demokratian aikana nähty keneltäkään poliitikolta, saati sitten presidentiltä, sanoo Etelä-Korean autoritaarisen historian väitöskirjatutkija Katri Kauhanen.
1980-luvulle saakka jatkuneena autoritaarisena aikana poikkeuslait olivat maassa yleisiä, mutta sen jälkeen niitä ei ole säädetty, Kauhanen huomauttaa.
Parlamentti ja presidentti vastakkain
Parlamentaarikot onnistuivat kerääntymään Etelä-Korean parlamenttiin ja äänestämään poikkeustilan lopettamisen puolesta, vaikka poliisi yritti estää heitä.
Etelä-Korean lain mukaan maan hallituksen on peruttava poikkeuslaki, jos enemmistö maan parlamentin edustajista vaatii sitä.
Burghartin mukaan tilanne oli kuitenkin monimutkainen, sillä armeija ehti kieltää poikkeustilan nojalla poliittisen toiminnan ennen äänestystä.
– Eli tällä hetkellä asiasta ei ole selvyyttä.
Armeija ehti jo ilmoittaa, että se ei aio lopettaa poikkeustilaa, kunnes presidentti siitä luopuu.
Myöhemmin presidentti kuitenkin ilmoitti peruvansa poikkeuslain parlamentin vaatimuksesta.
Siitä asti kun Etelä-Koreasta vuonna 1987 tuli demokratia, poikkeuslakien julistamiselle on säädetty ehtoja maan perustuslaissa.
Presidentti Yoon on vedonnut siihen, että maassa on hätätila Pohjois-Korean uhan vuoksi.
Burghartin mukaan peruste on erittäin ongelmallinen.
Kauhanen huomauttaa, että autoritaarisena aikana sotilashallinto käytti täsmälleen samoja perusteita, eli Pohjois-Koreaa ja kansallista turvallisuutta, poikkeuslakien julistamiselle.
Tutkija korostaa kuitenkin, että Etelä-Korea on muuttunut valtavasti yhteiskuntana. Siitä kertoo se, että yhteiskunta ei ole hyväksynyt presidentin toimia.
– Tämä on selkeästi saanut nyt eteläkorealaiset ihan takajaloilleen, että meidän demokratiaan ei voi tällä tavalla koskea.
Taustalla vaikeudet opposition kanssa
Presidentti Yoonin vuonna 2022 alkanutta valtakautta ovat leimanneet vaikeudet opposition kanssa.
Etelä-Koreassa on kaksipuoluejärjestelmä, ja parlamentissa enemmistö on ollut liberaalilla oppositiopuolueella keväästä saakka, mikä on tehnyt hallitsemisesta vaikeaa Yoonille.
Oppositio on estänyt useita presidentin lakialoitteita. Viimeisimpänä se runnoi talousvaliokunnassa huomattavasti hallituksen esitystä pienemmän valtion budjetin läpi.
Oppositio on myös näkyvästi vaatinut epäsuositun presidentin erottamista viime kuukausina.
Kaiken kaikkiaan poliittinen päätöksenteko on ollut Etelä-Koreassa pahasti solmussa, Burkhart kertoo.
Tutkija muistuttaa, että Yoonin tausta ei ole politiikassa. Siksi poliittisten kompromissien tekeminen on ollut konservatiivipuoluetta edustavalle presidentille haastavaa, eikä yhteistyö opposition kanssa ole sujunut.
– Yoonin johtajuustyyliä on kritisoitu. Jotkut sanovat, että hän johtaa maata kuin syyttäjä ja että hän suhtautuu myös esimerkiksi poliittisiin vastustajiinsa syyttäjän elkein, Burkhart sanoo.
On epäselvää, mitä Yoon poikkeuslakitempauksellaan yritti tavoitella.
Burghart uskoo, että presidentti kenties turvautui äärimmäiseen keinoon, koska koki ajautuneensa poliittiseen umpikujaan.
Demokratia kesti
Tilanteen eläessä vielä ei tiedetä, mitä tästä seuraa. Mielenosoittajat ovat jo vaatineet Yoonin pidättämistä. Burkhart uskoo mielenosoitusten vielä kiihtyvän.
Myös liittolaismaa Yhdysvallat ilmaisi huolensa tilanteesta. Yhdysvaltojen painoarvo on Etelä-Koreassa suuri, sillä maassa on noin 30 000 yhdysvaltalaissotilasta.
Kauhanen uskoo, että presidentti Yoonille koittaa tukalat ajat.
– Häntä vastaan tässä seuraavaksi hyökätään, ja hänet pyritään saamaan viralta.
Tutkijan mukaan positiivista tiistain tapahtumissa on kuitenkin ollut se, että demokratia näyttää selvinneen voittajana, sillä presidentti lopulta taipui parlamentin tahtoon.
Näin presidentti Yoon julisti poikkeustilan:
Juttua täydennetty 3.12.2024 klo 22.26. Lisätty Kauhasen kommentit ja tieto siitä, että presidentti peruu poikkeuslain.