Viisi maalia edelliseen yhdeksään otteluun. Ovatko Dallasin ykkössentteri Roope Hintzin, 28, koneet vihdoin käynnistymässä?
Aikaisin maanantaiaamuna nokialaislähtöinen Hintz iski jo toisen voittomaalinsa kuuteen edelliseen otteluun. Tätä eturivin johtajuutta Tyler Seguinin keskikaistaltaan kuukausiksi sairastuvalle menettänyt Dallas on Hintziltä jo pitkään kaivannut.
Vaikka aihe tuntuu jääneen vähälle huomiolle, suomalaishyökkääjän tuloskunto on ollut jyrkässä syöksyssä jo pitkään.
Jos katsotaan puhtaasti tehoja, joita yli kahdeksan miljoonan vuosipalkkaa nauttivalta Hintziltä tietenkin odotetaan, alas on tultu parissa vuodessa lujaa. Hintz operoi jo neljä vuotta takaperin NHL:ssä yli pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla, samoin tämä teki kaksi vuotta sitten.
Kuluvalta kaudelta pistekeskiarvo on 0,63.
Samansuuntainen on trendi Hintzin jenkkilaituri Jason Robertsonilla, joka jätettiin tylysti ulos Yhdysvaltojen NHL:n neljän maan turnauksen joukkueesta.
Kaksi vuotta takaperin tämä hakkasi tauluun 1,33:n ottelukohtaisen keskiarvon kautta komeat 109 tehopistettä. Vuosi sitten Robertsonin ottelukohtainen pistekeskiarvo jäi alle yhden ja nyt lukema on enää 0,6.
Etenkin päättyvä kalenterivuosi on ollut Hintzille vaikea. Keväällä Hintz ei tuntunut saavan tulosta aikaiseksi lainkaan, eikä kuluva syksy ole tuonut tilanteeseen kummoista parannusta.
Helmikuusta nykyhetkeen Hintzin pistekeskiarvo on 0,58. Dallasin sisäisessä pörssissä lukema oikeuttaa sijalle 10.
On selvää, että pöytään pitäisi tuoda paljon enemmän.
Syvädata kertoo Dallasin maaliodottamien viidellä viittä vastaan myös laskeneen selkeästi suomalaisen ollessa jäällä.
Kun vuosina 2020–2024 Dallas hallitsi Hintzin aikana maaliodottamaa 57–59-prosenttisesti, nyt lukema jää alle 52:n. Toki pää pysyy tältä osin edelleen pinnan yläpuolella.
Vaarallisia maalipaikkoja Dallas vei vuosina 2020–2024 nimiinsä Hintzin aikana yli 60-prosenttisesti, nyt 54-prosenttisesti.
Neljässä vuodessa alas on tultu lähes 10 prosenttia. Tämän päivänkin lukema on hyvä ja voittoseinällä, mutta jokin on muuttunut.
Mikä?
Jokin tökkii
Ainakin ketjukoostumuksen muuttuminen tuntuu heilauttaneen dynamiikkaa selkeästi. Uransa lopettaneen Joe Pavelskin jalka alkoi kiistatta painaa menneellä kaudella, mutta Hintz ja Robertson tuntuvat selkeästi kaipaavan faijatyyppiä takaisin ketjuunsa.
Kolmikko hakkasi kolmen vuoden aikana 5–5-pelin maalieroksi murskaavan +52-lukeman.
Yhdessä Wyatt Johnstonin kanssa kaksikko on kuluvalta syksyltä plussalla yhden osuman. Vaikka viime kaudella juuri Johnston tai upeasti sisään tullut tulokaspelaaja Logan Stankoven tuntuivat olevan jalkanopeuden kautta parhaita vaihtoehtoja nopeudestaan tunnetuille Hintzille ja Robertsonille, käytännössä yhteispeliä ei ole löytynyt.
Toisaalta Hintzin henkilökohtaiset laukaisu- ja maalipaikkamäärät ovat linjassa aiempien vuosien kanssa. Tämä on itse asiassa leiponut 4,5:n maaliodottamasta kuusi osumaa.
Mutta jokin ketjun pelaamisessa tökkii.
Se joku on usein vastustaja. Esimerkiksi Vegas antoi muutama päivä takaperin erinomaisen näytteen, miten eliittitason suorahyökkäysketjua vastaan pelataan. Vain harvoin pääsi Hintzin kolmikko ylittämään keskialuetta haluamallaan tavalla, siis kovalla vauhdilla. Hintzin ketjun vahvuudet eivät ole päädyn kautta pelaamisessa.
Jatkuva paine Dallas-puolustajiin hyydytti hyökkäyksiin lähdöt tehokkaasti ja keskialueen puolustuspeli hoiti loput.
Ja kääntäen: Kun Calgary nukahti hetkeksi maanantaiaamuna kolmannen erän alussa, ketju purki paineen ja pääsi 2–1-ylivoimahyökkäykseen. Hintz kiitti ja laittoi ottelun pakettiin.
Vastustajalla VHS käytössä
Hintz ketjuineen on nyt uudessa tilanteessa.
Läpimurto NHL-eliittiin on tehtynä ja status hankittuna, mutta sen kautta rima on nostettu uuteen korkeuteen. Vastaan luistelevat illasta iltaan vastustajan parhaat voimat niin hyökkäys- kuin puolustuskaluston osalta.
Viidellä viittä vastaan tehojen tekeminen on käynyt äärimäisen vaikeaksi, koska juuri tällä ketjulla identiteetti ja sapluuna ovat olleet poikkeuksellisen selkeitä.
Hintzien olisi tuotava pöytään pian jotakin uutta. Pelkkä pystyyn puskeminen, alueelta karkailu ja kentän venyttäminen eivät tunnu enää toimivan – vihulaisilla kun ovat VHS-laitteistot asennettuina valmentajan toimistoon.
Yhä harvemmin karkailevat hyökkääjät päästetään läpiajoihin tai ylivoimahyökkäyksiin. Hommasta on tullut ajoittain pään seinään hakkaamista.
Dallasin on pelastanut materiaalin syvyys. Loukkaantunut Seguin johti syksyn joukkueen parasta ketjua, missä laidoilla viilettivät Mason Marchment ja Matt Duchene. Tehoja on tullut myös kolmoslinjasta. Kuitenkin nyt, kun Seguin on pitkään pois, katse kääntyy yhä voimakkaammin Hintziin.
Tuloskunnon osalta silmään on kyettävä lyömään uusi vaihde. Se vaihde, joka oli silmässä pari vuotta takaperin.
Kuuntele tuorein Ikan änäri -podcast tästä:
