Venäjän rajalla sijaitseva Virolahti voi joutua valtion ohjaukseen, mutta ei ole ainoa Suomessa

Valtion ohjaukseen joutuminen voi johtaa esimerkiksi kuntaliitokseen. Kunta tai kaupunki voi myös välttää tilanteen erilaisin sopeutustoimin.

Kylttejä Virolahden keskustassa.
Virolahden kunta tavoittelee nollatulosta ensi vuoden talousarviossa. Kuva Virolahden keskustasta tiistaina. Kuva: Kari Saastamoinen / Yle
  • Olli-Pekka Toivanen
  • Kirsi Lönnblad

Virolahden kunta Suomen itärajalla on yksi harvoista kunnista, jotka ovat ajautumassa valtion ohjaukseen.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhteensä kuusi kuntaa on joutunut Suomessa valtion ohjaukseen vuosina 2020–2023.

Lisäksi tänä syksynä listalle ovat joutuneet Lestijärven ja Kyyjärven kunnat.

Näistä syistä arviointimenettelyyn voi joutua

Valtion ohjauksella tarkoitetaan kuntalain mukaista arviointimenettelyä, jossa valtio puuttuu tarvittaessa kunnan tai kaupungin taloudelliseen päätöksentekoon.

Kunta voi päätyä arviointimenettelyyn esimerkiksi, jos kunta ei ole kattanut alijäämäänsä kuntalain mukaisesti enintään neljässä vuodessa tai alijäämä kasvaa liian suureksi asukasta kohden.

Virolahden kunnanvirasto.
Virolahden tilikauden tulos on ollut miinuksella vuodesta 2021 lähtien. Kuva: Kari Saastamoinen / Yle

– Valtiovarainministeriön ja kunnan edustajat neuvottelevat ja katsovat, mistä huono tulos johtuu. Kunnalla on mahdollisuus esittää ratkaisuja, joilla tulos on mahdollista kääntää paremmaksi, kertoo Kuntaliiton kuntatalouden kehittämispäällikkö Marja-Liisa Ylitalo.

Kunta voi hyväksyä ja esittää valtiovarainministeriölle sopeuttamissuunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Keinoja voivat olla esimerkiksi kunnan yt-neuvottelut tai palvelujen karsiminen, Ylitalo sanoo.

– Kunnan tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat seuraavat suunnitelman toteutumista ja siitä raportoidaan säännöllisesti.

Kunta voi päätyä kuntaliitokseen

Jos muuta ratkaisua kunnan talousvaikeuksiin ei löydy, ratkaisu voi olla kuntajaon muutos, esimerkiksi kuntaliitos.

Kunta ei välttämättä joudu arviointimenettelyyn, vaikka se täyttäisikin vaaditut kriteerit, Ylitalo täsmentää.

Valtiovarainministeriön mukaan muun muassa Pertunmaan kunta sekä Mikkelin kaupunki välttivät arviointimenettelyyn joutumisen tänä vuonna, vaikka kriteerit tähän täyttyivätkin.

Esimerkiksi Pertunmaa yhdistyy Mäntyharjun kanssa ensi vuonna. Mikkeli puolestaan on kattanut alijäämäänsä myymällä omistamansa energiayhtiön osakkeita.

Virolahti voi vielä välttää arviointimenettelyn

Virolahden kertynyt alijäämä on 2,9 miljoonaa euroa. Summa kasvaa vielä vuoden 2024 tilinpäätöksessä, kertoo Virolahden hallintojohtaja Sanna Lahti.

– Asukasta kohden laskettu alijäämä tulee hyvin todennäköisesti ylittämään arviointimenettelyn kriteereihin määritellyn 1 000 euron rajan, Lahti sanoo.

Virolahti voi Lahden mukaan edelleen välttää arviointimenettelyn, jos sillä on uskottava talouden sopeuttamissuunnitelma.

– Virolahden kunnanhallituksen eilen käsittelemässä vuoden 2025 talousarviossa talous on tasapainossa, Lahti sanoo.

Kunta tulee Lahden mukaan vähentämään lisävelanottoa esimerkiksi karsimalla investointeja tulevina vuosina.

Virolahti on lisäksi aloittamassa yhteistoimintaneuvottelut, jotka voivat johtaa enintään 20 työntekijän irtisanomiseen. Kunta täsmentää sopeutustoimiaan neuvottelujen päätyttyä, Lahti sanoo.

Talousvaikeuksissa oleva Virolahti äänesti kuntaliitoksesta Haminan kaupungin kanssa toukokuussa. Molemmat valtuustot hylkäsivät esityksen (julkaistu 6.5.2024)