Neljää ihmistä epäillään poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta Helsingin tämän vuoden itsenäisyyspäivän mielenosoituksessa.
Epäillyt löivät ja potkivat poliiseja. Myös poliisin virka-ase yritettiin varastaa.
Samalta päivältä poliisi kirjasi seitsemän virkamiehen vastustamista ja 28 niskoittelua.
Poliisin tiedotteen mukaan virkavaltaan kohdistunut väkivalta mielenosoituksissa on poikkeuksellista, eikä sitä ole tapahtunut useaan vuoteen itsenäisyyspäivänä.
Yhteensä kyseiseen Helsinki ilman natseja -mielenosoitukseen osallistui noin 1 500 ihmistä vastustamaan äärioikeistotaustaista 612-kulkuetta. Poliisi käytti tilanteessa voimakeinoja poistaakseen luvatta paikalle saapuneet vastamielenosoittajat.
Mielenosoituskulttuuri on Suomessa osin muuttunut, arvioivat asiantuntijat.
Aktiivinen vastustus harvinaista
Helsingin itsenäisyyspäivän mielenosoituksia seurasi parikymmentä Amnestyn puolueetonta mielenosoitustarkkailijaa.
Amnestyn ihmisoikeusasiantuntija Anu Tuukkasen mukaan Amnestyn analyysi illasta on vielä kesken, mutta alustavasti itsenäisyyspäivä näytti sujuneen samoin kuin viime vuonna.
Tarkkailijat havaitsivat, että joidenkin mielenosoittajien kritiikki kohdistui poliisiin ja heidän asettamiinsa rajoituksiin kokoontumisvapaudelle.
Poliisin aktiivinen vastustaminen on kuitenkin harvinaista.
– Yleensä vastustus on passiivista, eli esimerkiksi kieltäydytään poistumasta, jolloin poliisin on kannettava mielenosoittaja pois.
Helsingin poliisin ylikomisario Jarmo Heinosen mukaan poliisi on neutraali toimija, mutta se nähdään joskus päättäjien vallan jatkeena. Jos mielenosoittajien kritiikki kohdistuu vallanpitäjiin, voi se ohjautua myös poliisiin.
Heinosen mukaan poliisin toimintaa ja lain tulkintaa haastetaan aiempaa enemmän ja poliisin yksittäisiä virheitä käytetään perusteluna poliisin puolueellisuudesta.
– Siitä olen huolissani, kuinka monet erilaiset tahot leimaavat poliisia puolueelliseksi. Tämä voi luoda oikeutusta sille, että poliisia kuuluukin vastustaa.
Poliisin toimien oikeuskanteluista on Heinosen mukaan myös hyötynsä, koska siten poliisi voi kehittää toimintatapojaan.
Ovatko ohjeet selkeät?
Amnestyn Anu Tuukkasen mukaan poliisi on viime vuosina reagoinut eri mielenosoituksissa – itsenäisyyspäivinä ja muina aikoina – eri tavalla ja tämä voi hämmentää mielenosoittajia.
Myös poliisin ylilyöntejä on Tuukkasen mukaan nähty.
Hän toivoo poliisille mahdollisimman yhteneväistä linjaa ja yksityiskohtaisia toimintaohjeita myös voimankäytön osalta.
– Hankalaa se toki on, kun tilanteet ovat erilaisia. Toivottavasti yksittäinen poliisi ei joudu yksin tekemään päätöksiä voimankäytöstä.
Ylikomisario Heinonen pitää poliisin toimintaohjeita selkeinä. Voimankäytöstä päättää operaation johtaja. Poliisin päättäviin rooleihin ei pääse ilman riittävää kokemusta.
Tuukkasella ei ole tiedossa, että Suomen poliisin otteet olisivat viime vuosina koventuneet.
Euroopassa on Tuukkasen mukaan käynnissä trendi, että poliisi rajoittaa rauhanomaisia mielenosoituksia kansainvälisten normien vastaisesti.
Ei poikkeuksellista
Oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistolta ei pidä itsenäisyyspäivän tapahtumia poikkeuksellisina.
– Usein sekä poliisi että mielenosoittajat haluavat alleviivata tilanteen poikkeuksellisuutta, jotta he voivat vahvistaa asemaansa.
Kekkonen muistuttaa suomalaisten mielenosoitusten lähihistoriasta.
Vuoden 2006 Smash Asem -mielenosoituksessa 58 mielenosoittajaa sai rangaistuksia ja poliisi sai toimistaan yli 50 kantelua, joista kaksi johti syytteisiin.
Vuonna 2013 itsenäisyyspäivä järjestettiin Tampereella. Tuolloin kymmenen poliisia loukkaantui mielenosoituksissa, joiden ohessa muun muassa hajotettiin liiketilojen ikkunoita jääkiekkomailoilla.
Vuoden 2014 itsenäisyyspäivänä mielenosoittajat vahingoittivat toistakymmentä autoa ja aiheuttivat noin sadan tuhannen euron laskun. Vuonna 2015 poliisi ampui mielenosoittajia paineilma-aseilla ja teki 130 kiinniottoa.
Kekkonen ei ole havainnut, että poliisin tai mielenosoittajien toiminta olisi tällä vuosikymmenellä raaistunut.
Ylikomisario Heinosen mukaan Suomessa on nyt ollut monta hyvää vuotta, jolloin mielenosoitukset eivät ole johtaneet mittaviin omaisuusvahinkoihin tai kiinniottoihin.
– Tänä vuonna ehkä otettiin pieni askel taaksepäin siinä kehityksessä, Heinonen sanoo.