Huumausaineiden myynti on siirtynyt erilaisiin viestipalveluihin ja puhelinsovelluksiin.
Suosituin sovellus on Telegram, arvioi rikostarkastaja, ammattimainen rikollisuus ja rikostiedustelu toiminnon johtaja Kimmo Sainio Helsingin poliisista.
Pimeän Tor-verkon myyntipalstat on Sainion mukaan onnistuttu sulkemaan hyvin viranomaistoiminnalla.
Kaupat tehdään sovelluksissa nimimerkkien takana, ja sen jälkeen lähtee kauppias myyntireissulle tai asiakas ostosreissulle yleensä julkisilla kulkuneuvoilla.
– Se on uusi normaali, Sainio sanoo.
Sainion mukaan huumeet ovat yleistyneet niin rajusti, että jossain muodossa huumekauppaa käydään Suomen jokaisessa kaupungissa ja kylässä.
Huumekauppiaan lähtöpaikka on usein pääkaupunkiseudulla, jossa huumeita on määrällisesti eniten.
– Meillä on huumekauppiaita, jotka liikkuvat julkisella liikenteellä esimerkiksi Vaasan seudulle, käyvät tekemässä kaupat siellä paikallisten nuorten kanssa ja palaavat sitten tänne pääkaupunkiseudulle, missä he oleskelevat.
Pohjanmaalla ilmiö on tullut tutuksi Vaasan lisäksi ainakin Pietarsaaressa. Vaasassa poliisi on jopa nimittänyt Roadman-koordinaattorin ilmiön yleistymisen vuoksi.
Elämäntapaa ihaillaan
Matkustusilmiö huumekaupassa yleistyy koko ajan, mikä kertoo myös huumausainemarkkinan kasvusta.
– Pääkaupunkiseudulla se näkyy esimerkiksi kokaiinin leviämisenä ja käytön lisääntymisenä.
Kasvavassa käyttäjäkunnassa korostuvat nuoret, jotka ovat myös alttiita huumekaupalle sosiaalisessa mediassa. Siellä leviää myös roadman-ilmiö, jota Sainio vertaa katujengeihin.
– Pääkaupunkiseudulla puhutaan katujengeistä. Tässä on vähän samasta asiasta kyse. Roadman-kulttuuri leviää pienemmille paikkakunnille osittain huumekaupan myötä.
Matkustavaan huumekauppaan se liittyy Sainion mukaan niin, että nuori, jolla ei ole työpaikkaa tai koulutusta, voi tienata huumekaupalla lyhyessä ajassa suuria summia.
– Rahaa käytetään kalliisiin vaatteisiin ja elämäntapaa: on niin kuin coolia olla tällainen gangsta, jolla on rahaa, hienoja autoja ja muuta.
Sovelluksesta toiseen
Verkossa olevasta myynti-ilmoituksesta ei välttämättä ilmene, missä ostaja ja myyjä fyysisesti sijaitsevat.
Telegramissa on myyntiryhmiä, joissa markkinoidaan huumausaineita jopa kuvien kera. Ryhmiin tehdään nimimerkkejä, ja kun ostaja ja myyjä kohtaavat, siirrytään viimeistelemään kaupat toiseen sovellukseen.
– Se voi olla esimerkiksi Instagramin keskustelupaikka tai mikä tahansa muu salattu sovellus, missä käydään läpi yksityiskohdat ja edelleenkään kukaan ei tiedä, kenen kanssa asioidaan.
Sitten sovitaan, että fyysinen kauppa tapahtuu jonain päivänä jossain ja matkustetaan samalle paikkakunnalle, avaa Sainio.
Poliisi mukana ryhmissä
Nimimerkkien takana anonyyminä toimiminen vaikeuttaa luonnollisesti myös poliisin toimintaa. Poliisi on silti läsnä myyntiryhmissä, joissa se pyrkii tunnistamaan henkilöitä nimimerkkien takaa.
Toinen mahdollisuus saada rikolliset kiinni aukeaa siinä vaiheessa, kun kaupat tapahtuvat reaalimaailmassa.
– Meillä on aika hyvä tuntemus siitä, ketkä huumeita myyvät ja missä paikoissa sitä tapahtuu. Sitten on keinot tunnistaa katukuvassa, että kuka on ehkä huumeiden käyttäjä tai myyjä. Näihin päästään kiinni normaalilla poliisivalvonnalla.