Kemiallisten aseiden kohteita on mahdollista tuhota ”turvallisesti” ohjuksilla tästä syystä

Pommitusten seurauksena on herännyt kysymys toiminnan vaarallisuudesta ja siitä, kuinka paljon Syyriassa vielä on kemiallisia aseita.

  • Risto Mattila
  • Pauli Lahti

Yhdysvallat ja monet länsimaat esittivät 2010-luvulla useita kertoja syytöksiä, että Syyrian hallinto olisi käyttänyt kemiallisia aseita sekä siviilejä, että kapinallisia vastaan.

YK:n mukaan näin tapahtui ensimmäisen kerran vuonna 2013. Syyrian kemiallisia iskuja tutkinut tutkijaryhmä osoitti YK:n mukaan raportissaan, että Ghoutan alueella oli käytetty hermokaasu sariinia.

Iskun uhreiksi joutuneita siviilejä alla olevalla videolla Syyriassa vuonna 2013.

Materiaali saattaa järkyttää:

2010-luvulla asiassa olivat vahvasti vastakkain Yhdysvallat ja Venäjä, joka tuki Bašar al-Assadin hallintoa ja kiisti kaikki syytökset. Jos kemiallisia aseita käytettiin, vastuussa olivat Venäjän mukaan kapinallisjoukot.

Syyria liittyi iskujen jälkeen Yhdysvaltain iskujen pelossa kemialliset aseet kieltävään sopimukseen, mutta syytökset jatkuivat.

Uutistoimisto Reuters kertoo, että keväällä 2015 kemiallisten aseiden asiantuntijat halusivat tutkia Damaskoksessa sijaitsevan varaston, jota pidettiin epäilyttävänä.

Asiantuntijat kertoivat, kuinka he joutuivat odottamaan tunnin varaston ulkopuolella, ja kun he viimein pääsivät sisään, varasto oli tyhjä.

Syytökset joukkotuhoaseen käytöstä nousivat jälleen voimakkaammin esiin vuonna 2017.

YK:n sotarikoksia tutkivan tahon mukaan Syyrian joukot olivat syyllistyneet joukkotuhoaseen käyttöön useammin kuin kymmenen kertaa sisällissodan aikana.

Yksi kohteista oli Khan Sheikhoun, missä sariini-iskuun kuoli 80 siviiliä. Venäjän mukaan todisteita ei ollut. Myös Syyria kiisti johdonmukaisesti kaikki syytökset.

Yle kertoi vuonna 2018 Britannian Yleisradioyhtiön tekemistä tutkimuksista, joiden mukaan Syyriassa oli sodan aikana tehty yli 100 kemiallista iskua.

BBC perusti arvionsa 164 eri raporttiin. Niiden mukaan lähes puolet iskuista tehtiin Idlibin ja Haman maakunnissa.

Kemiallisia aseita ei pelkästään Syyrian hallinnon joukoilla

Vuonna 2018 Syyria vakuutteli, että sillä ei ole hallussaan kemiallisia aseita, mutta terroristiryhmät, kuten Isis, olisivat saaneet niitä haltuunsa.

– Kiistämme ehdottomasti kemiallisten aseiden olemassaolon mukaan lukien kloorikaasun, jota niissä käytetään, sanoi Syyrian apulaisulkoministeri Faisal Mekdad.

Maailman terveysjärjestö WHO kertoi kuitenkin, että kapinallisten hallitsemalla alueella tuotiin hoidettavaksi 500 ihmistä, jotka kärsivät myrkyllisten kemikaalien aiheuttamista oireista pian sen jälkeen, kun Syyrian joukot valloittivat alueen.

Tutkimuksissa selvisi, että vuoden 2018 sinappikaasuiskusta vastasi islamistinen terroristijärjestö Isis.

Kartalla kemiallisten aseiden iskujen kohteet ja alueet Syyriassa YK:n mukaan.
Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Yhdysvallat teki liittolaisineen useita iskuja Syyriassa kohteisiin, joiden kerrottiin liittyvän kemiallisiin aseisiin. Myös Israel iski vastaaviin kohteisiin.

Huhtikuussa 2018 Yhdysvallat, Ranska ja Iso-Britannia laukaisivat satakunta ohjusta Damaskoksessa sijaitsevaan tutkimuslaitokseen, jonka kerrottiin kehittävän kemiallisia aseita.

Syyria, Venäjä ja useat arabimaat tuomitsivat iskut.

Kemiallisia aseita voi tuhota pommittamalla

Israel kertoi tehneensä iskuja kemiallisten aseiden varastoihin Syyrian puolelle heti al-Assadin hallinnon kukistamisen jälkeen. Israelin mukaan niiden tarkoitus on ollut estää kemiallisten aseiden päätyminen islamististen järjestöjen haltuun, jotta ne eivät uhkaisi maata myöhemmin.

Kemiallisten aseiden laboratorioiden tai varastojen pommittaminen kuulostaa ensi alkuun vaaralliselta. Sitä se ei kuitenkaan ole.

– Kun pommitetaan tehtaita, missä mahdollisesti on kemiallisia taisteluaineita, niin lämpötila räjähdyksissä nousee niin korkeaksi, että taisteluaineet palavat pois. Niitä tuhotaan tarkoituksellakin polttamalla, selittää Verifinin johtaja Hanna Hakulinen Helsingin yliopiston kemian laitokselta.

Helsingin yliopisto oli vuonna 2013 yksi ensimmäisiä paikkoja, missä Syyrian sodassa samana vuonna tehtyjen sariini-iskujen näytteitä analysoitiin.

On puhuttu sariinista, kloorista ja sinappikaasusta, mitä kemialliset aseet oikein ovat?

– Mikä tahansa kemikaali, joka pystyy aiheuttamaan vakavaa haittaa terveydelle tai aiheuttamaan kuoleman perustuen myrkyllisiin ominaisuuksiin, on kemiallinen taisteluaine.

Miten kemiallisia aseita Syyriassa on käytetty?

– Sariini on ollut nesteenä pommeissa, jotka räjähtäessään levittävät taisteluaineen ympäristöön. Klooria puolestaan on levitetty tankeissa, joita on pudotettu lentokoneesta, Hakulinen kertoo.

Hänen mukaansa ei tiedetä, minkä verran Syyriassa on kemiallisia aseita jäljellä.

Lähde: Reuters