Väkivallan asiantuntija Petteri Sveins muistaa miehen, joka teräväkärkiset kengät jalassaan potki vaimonsa sairaalakuntoon.
– Mies tuotiin minun luokseni suoraan poliisin putkasta. Hän sanoi, ettei muista, mitä on tehnyt. En päästänyt häntä sillä selityksellä, vaan pyysin miestä kertomaan siitä päivästä viimeisimmän muistikuvan.
Lopulta selvisi, että mies muisti tapahtumat, jopa siinä määrin, että osasi kertoa, miksi hän oli potkinut lattialla makaavaa vaimoaan kengän sisäsyrjällä eikä terävällä kärjellä.
– Hän kertoi, ettei halunnut tappaa vaimoaan.
Sveins kysyi mieheltä väittääkö tämä edelleen, ettei hän tiedä, mitä oli tehnyt.
– Tämä on sitä vastuuttamista, että puhuu oikeista asioista oikeilla sanoilla eikä päästä tekijää selityksillä. Sen jälkeen pitää saada tekijä ymmärtämään, että väkivalta on hänen ongelmansa, koska hän on se, joka sitä käyttää.
Sveins on tavannut paljon muitakin miehiä, jotka väittävät, etteivät muista, miten tilanne kehittyi siihen pisteeseen, että he löivät.
Petteri Sveins kertoo väkivaltaisesta ystävästään ohjaaja Olli Laineen dokumentissa Matti Nykänen. Dokumentti on katsottavissa Yle Areenassa 23.2.2025 alkaen.
Jos kukaan ei aseta tekijää jämäkästi vastuuseen teoistaan, ongelma yleensä eskaloituu. Sen myötä miehen paha olo pahenee entisestään, sanoo Sveins.
– Ihminen, joka pystyy tuottamaan jotain muuta siinä vaiheessa, kun tekee mieli lyödä, harvoin lyö.
Petteri Sveins on toiminut erityistason psykoterapeuttina ja perheterapeuttina, erikoisalana väkivalta ja vallankäyttö.
Hän teki yli kahden vuosikymmenen ajan töitä väkivaltaisten miesten parissa ja sai työstään useita palkintoja.
Tässä jutussa Sveins kertoo, miksi puoliso saattaa turvautua väkivaltaan. Hän puhuu miesten tekemästä väkivallasta, koska se on yleisempää ja koska hän on erikoistunut siihen.
Päihteet eivät selitä tekoja
Petteri Sveins ei hyväksy selityksiä, joissa väkivaltaa selitetään päihteiden käytöllä. Aineet voivat madaltaa impulssikontrollia, mutta väkivaltainen toimintatapa piilee syvemmällä. Sama pätee muihin ulkoistettuihin selityksiin, kuten mustasukkaisuuteen.
– Se on tunne. Lyönti on teko.
Joka kolmas suomalainen nainen ja noin joka kuudes mies on kokenut parisuhteessa väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta, selviää Tilastokeskuksen tutkimuksesta.
Väestötasolla tämä vastaa noin 625 000:ta naista ja 309 000:ta miestä.
Lähisuhdeväkivallasta on puhuttu julkisuudessa runsaasti viime aikoina. Tällä viikolla Tampereella on käsitelty käräjäoikeudessa tapausta, jossa mies ampui syyskuussa naisen kuoliaaksi Hämeenkadulle.
Yksi murtunut leukaluu voi maksaa kymmeniätuhansia
Sveins on laskenut aiemmin lähisuhdeväkivallalle hintaa. Laskelmassa oli perhe, johon kuului mies, nainen ja kaksi lasta. Mies löi naista niin, että leukaluu murtui.
– Hintalappu tälle yhdelle lyönnille oli noin 76 000 euroa, kun siihen sisältyivät lastensuojelu, sairaanhoito ja muut tällaiset kustannukset.
Sen lisäksi lapsille, jotka todistavat väkivaltaa, tulee pitkäkestoisia traumoja.
– Onhan se ihmeellistä, että rahat riittävät maksamaan väkivallan seuraukset, mutta ei siihen, että miehille olisi olemassa matalan kynnyksen toimipisteitä, joista he saisivat saman tien apua ongelmiinsa.
Väkivalta on tekijän ongelma
Tullessaan alalle 1990-luvulla Sveins havaitsi, että väkivallan jälkeen huomio kiinnittyi uhriin, vaikka ongelma oli tekijässä. Hän päätyi kehittämään uudenlaisen hoitomallin väkivallan tekijöille.
Idea oli, että väkivaltaiseen käytökseen puututaan saman tien, kun mies on lyönyt. Siten hänet asetetaan jämäkästi vastuuseen teoistaan. Sen jälkeen hänelle opetetaan uusia käyttäytymismalleja.
– Väkivaltaisten miesten pitää myöntää, että ongelma on heissä. Sen jälkeen heidän pitää oppia ilmaisemaan tunteitaan niin, etteivät ne vahingoita muita.
Urallaan Sveins ehti tavata tuhansia väkivaltaisia miehiä.
– On olemassa monenlaisia syitä ja selityksiä sille, että mies lyö: aivotoiminnan häiriö, yhteiskunnalliset epäkohdat tai karu lapsuus.
Usein tekijä on eri tavoin hyötynyt väkivallasta.
Petteri Sveins
Nämä voivat olla osalle päteviä selityksiä. Sveins itse uskoo, että suurin osa, jotka päätyvät lyömään kumppaniaan, ovat tavallisia miehiä, joilla on kehittynyt vääränlainen tapa reagoida. Kun on huono olo tai suututtaa, valitaan tilanteeseen nyrkit, koska ei osata muuta.
– Sitä voisi kuvata ilmapallona. Väkivallan tekijällä se pallo on päässyt valtavan pinkeäksi, jolloin se ei tarvitse kuin pienen hipaisun, jotta se räjähtää. Näin pääsee käymään, jos ei osaa käsitellä omia tunteitaan.
Vääränlaista toimintamallia on voinut oppia omasta perheestä, kavereilta, sosiaalisesta mediasta, mistä vain.
– Kun kukaan ei ole puuttunut heidän tekoihinsa, heille on syntynyt ajatus, että heillä on oikeus lyödä. Usein tekijä on eri tavoin hyötynyt väkivallasta, esimerkiksi saavuttamalla valtaa, saamalla halunsa läpi tai kontrollia kumppanistaan.
Nykäsen väkivalta johti sosiaalialalle
Sveinsin hyvä ystävä oli edesmennyt mäkihyppylegenda Matti Nykänen, joka oli jo hyvin nuorena arvaamaton ja väkivaltainen.
– Me kaikki, jotka siinä ympärillä pyörimme, mahdollistimme väkivaltaisuuden. Väkivaltaiset tilanteet tulivat ja menivät, mutta niistä ei puhuttu mitään jälkeenpäin. Kun kukaan ei puuttunut, ongelmat jatkuivat ja eskaloituivat.
Videolla Petteri Sveins kertoo ystävyydestään Matti Nykäseen.
Matti Nykästä hän kuvailee helposti räjähtävänä kanuunankuulana. Raivo iski yllättäen ja lähti nopeasti lentoon. Silloin Nykänen oli pelottava.
– Se oli sellaista ihmeellistä, käsittämätöntä käytöstä, joka oli selvästi nähtävissä jo hyvin nuorena.
Nuorena Petteri Sveins ei ymmärtänyt, miten olisi tullut puuttua asioihin. Hän huomasi, että monta kertaa tilanteita saatiin rauhoitettua sanoilla.
– Oli kymmeniä tilanteita, joissa olisi ollut ainekset vaikka minkälaisiin väkivallantekoihin, mutta joita sain hoidettua puhumalla. Sieltä syntyi idea, että väkivalta on sanojen puutetta ja siihen voi vaikuttaa. Päädyin sosiaalialalle ja näin, että miesten väkivalta on Suomessa valtava ongelma.
Videolla ote ohjaaja Olli Laineen dokumentista Matti Nykänen, kun Petteri Sveins kertoo aurinkolomasta, jossa Nykänen yritti käydä hänen päälleen.
Nykyään Petteri Sveins tekee töitä hyvinvointialalla, koska halusi tehdä muuta kuin olla väkivallan asiantuntija.
Hän seuraa turhautuneena, miten kaikesta tutkitusta tiedosta huolimatta ei edelleenkään näytä löytyvän pysyvää rahoitusta hoitaa tehokkaasti ja oikeilla metodeilla väkivaltaisia miehiä.
– Minä olen nähnyt, mitä väkivalta on. Se on aivan helvetin pelottavaa katsoa, ja se aiheuttaa valtavaa kärsimystä tuhansille lapsille ja naisille. Kärsii se väkivallan tekijäkin, koska lyöntiä seuraa yleensä ahdistus, jopa itsetuhoisuus.