Tutkimustiedot: nykyihmiset ja neandertalilaiset risteytyivät paljon luultua myöhemmin

Ihmislajit risteytyivät Euroopassa tuhansien vuosien ajan, ja se auttoi nykyihmistä selviytymään voittajaksi.

Lontoossa sijaitsevan luonnonhistoriallisen museon työntekijä tarkastelee parikymppisen neandertalilaisen miehen mallia.
Lontoossa Luonnonhistoriallisessa museossa on näytteillä neandertalilaisen miehen malli. Kuva: Will Oliver / Getty
Heikki Ali-Hokka

Kaksi tuoretta tutkimusta kertovat, että nykyihminen ja neandertalinihminen risteytyivät Euroopassa tuhansien vuosien ajan ja paljon luultua myöhemmin.

Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kaukaiset ihmislajisukulaiset saivat yhteisiä perillisiä 43 000–50 000 vuotta sitten. Toisen, Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan jakso oli lyhyempi ja ajoittui aikaan 45 000–49 000 vuotta sitten.

Tuhansiin vuosiin mahtuu jo satoja sukupolvia.

Neandertalilaisten ja nykyihmisen risteytymisestä kiisteltiin vuosia, mutta nykyään siitä ei ole epäselvyyttä: neandertalilaisten osuus nykyihmisten perimästä on 1–3 prosenttia. Tämä koskee kaikkia ihmisiä paitsi niitä, joiden juuret ovat kokonaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Sukupuutto vei useita ihmispopulaatioita

Ihmislajien elo oli vuoristorataa. Vuosien varrella useat ihmispopulaatiot kuolivat sukupuuttoon. Neandertalilaiset itse katosivat Maan päältä noin 40 000 vuotta sitten. Kattavaa syytä sukupuuttoon ei ole löydetty.

– Ihmisen tarina ei ole vain menestystarina, Max Planck -instituutin paleogeneetikko Johannes Krause sanoi Livescience-sivustolla.

Uudet tutkimukset antavat ymmärtää, että homo sapiensin olisi käynyt huonosti ilman neandertalilaisia. Itse asiassa Afrikasta tulleista nykyihmisistä säilyivät vain ne, jotka risteytyivät neandertalilaisten kanssa, muut katosivat.

DNA-tutkimuksen mukaan neandertalilaisilta saadut geenit antoivat nykyihmisen evoluutiolle potkua.

Toinen etu liittyi vastustuskykyyn. Afrikasta tulleet nykyihmiset olivat Euroopassa uusien tautien armoilla, mutta neandertalilaisten kanssa tehdyllä jälkikasvulla oli suojaa tauteja vastaan.

– Ehkä neandertalilaisilta saatu DNA oli osa menestystämme, koska se auttoi elämään Afrikan ulkopuolella. Me olimme kehittyneet Afrikassa, neandertalilaiset Afrikan ulkopuolella, professori Chris Stringer Lontoon Luonnontieteellisestä museosta kertoi.

Myös nykyihminen katosi Euroopasta suunnilleen yhtä aikaa neandertalilaisen kanssa. Sitä ennen lajien jälkikasvu oli levittäytynyt muualle maailmaan. Vasta näiden polvien palaajat aloittivat Euroopan lopullisen asuttamisen.