Kymmenkunta maailman suurimman helikopterioperaattori Bristow'n työntekijää harjoittelee veden varaan joutuneen henkilön vinssaamista helikopteriin.
Tositilanteessa tapahtumapaikka olisi todennäköisesti Atlantti, sillä koko ryhmä työskentelee Irlannin rannikkovartioston alaisuudessa.
Harjoitus tapahtuu kuitenkin teräsaltaassa, seinien ja katon suojassa Lohjalla.
Pian 25 vuotta sitten perustettu valtion merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus on nykyään niin suosittu, että kaikki halukkaat eivät aina mahdu varauskalenteriin.
– Meillä ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta lähettää näin suurta porukkaa kerralla merelle harjoittelemaan. Tämä on halvempaa, ja saamme enemmän toistoja, joten siksi olemme täällä, Bristow'n teknisen miehistön johtaja Joel Nass toteaa.
Koko keskuksen perustaminen nojaa samantyyppiseen syyhyn, Meriturvassa alusta asti työskennellyt kalustopäällikkö Michael Blomqvist muistelee.
– Aikoinaan Suomessakin harjoiteltiin ulkosalla, mutta meriharjoituksissa on oltava valtava turvallisuusorganisaatio mukana. Eikä jäiden seassa uiva ihminen oikein opi mitään, vaan ajattelee vain lämpöä ja haluaa pois.
Merenkulun koulutusta kuivalla maalla
Koulutuskeskuksen sijainnista väännettiin kättä pitkään, kunnes silloinen opetusministeri Maija Rask (sd.) sinetöi Meriturvan rakentamisen Lohjalle.
Meriturva perustettiin vuonna 1997, ja pelastautumiskoulutusyksikkö valmistui vuonna 2002.
– Oli ihmisiä, jotka miettivät, miten tällainen paikka voi olla Lohjanharjulla eikä meren rannalla. Ilman Estonian onnettomuutta en tiedä, olisiko meitä edes olemassa, Blomqvist muistelee.
Meriturvassa on mahdollista harjoitella helikopterivinssauksen lisäksi muun muassa erilaisia pelastautumistapoja laivasta, veteen uponneesta helikopterista, veneestä tai autosta.
Paikka on Bristow'n kaltaisten ulkopuolisten vuokralaisten lisäksi ammattimerenkulkijoiden ja viranomaisten käytössä. Esimerkiksi Dragsvikin varuskunnassa lokakuussa 2023 barettimarssilla rantautumisen yhteydessä tapahtuneen onnettomuuden rekonstruktio on tehty täällä.
Meriturva järjestää myös kansalaiskursseja veneilijöille ja retkiluistelijoille.
– En näe muuta yhtä tehokasta tapaa oppia toimimaan hätätilanteessa kuin harjoittelu omilla varusteilla ja välineillä. Siinä saa käsityksen myös omasta toimintakyvystä, pelastautumisyksikön johtaja Marko Aalto sanoo.
Kaukaisimmat vieraat maailman ääristä
Meriturvassa kouluttautuu vuosittain 5 000–7 000 ihmistä.
Aivan viime aikoina kysyntää on ollut erityisesti arktisten olosuhteiden kursseille sekä uudelle kilpaveneilijöille suunnatulle, standardoidulle pelastautumiskoulutukselle.
– Asiakkaat ovat selvästi löytäneet meidät. Tulevaisuus näyttää oikein hyvältä, varsinkin, kun olemme tehneet näitä uusia avauksia, Aalto povaa.
Blomqvist huomauttaa, että epävakaa maailmantilanne saattaa yhä lisätä koulutuksen kysyntää.
Täysin vastaavia olosuhteita ei juuri ole missään muussa maailman kolkassa. Kaukaisimmat kurssilaiset Meriturvaan ovat tulleet Tasmaniasta.
Bristow'n teknisen miehistön johtaja Joel Nass on työskennellyt aikaisemmin pitkään Australian New South Walesin osavaltiossa ja ehtinyt kokea työurallaan monenlaisia tilanteita sekä vuoristossa että merellä.
– Olen esimerkiksi pelastanut toisen kätensä menettäneen kalastajan avomereltä.
Meriturvassa joulun alla käyneessä norjalaisryhmässä oli mukana pilotti, joka onnistui pelastautumaan Bristow'n harjoituslennolla sattuneesta onnettomuudesta viime talvena.
Pintapelastajan työ on sekä vaihtelevaa että vaarallista, mutta ainakin Joel Nassille kaikkein raskaimmat työpäivät ovat parhaita työpäiviä.
– Kysyy luonnetta lähteä satojen merimailien päähän mantereelta jäätävään kylmyyteen pimeänä raivoavan meren keskelle. Se on myös tämän työn suola, kun pääsee hyödyntämään oppejaan tositilanteessa ja onnistuu siinä.
Suomessa hukkui viime vuonna ennakkotietojen mukaan 88 ihmistä. Meriturvan Blomqvistin mukaan tärkein turvavaruste sekä vesillä että jäillä liikkujille on oma varovainen asenne.