Korkein hallinto-oikeus on hylännyt niin kutsutun toisen ilmastovalituksen. Se koski valtioneuvoston eduskunnalle antaman ilmastovuosikertomuksen 2024 yhteydessä tekemiä ratkaisuja.
Valituksessaan järjestöt katsoivat, että valtioneuvosto ei noudata Suomen kansainvälisiä sitoumuksia ja ilmastolain vaatimuksia.
Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus tutki valituksen ja sen jälkeen hylkäsi sen. Edellisellä kerralla se jätti valituksen tutkimatta. Silloin korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei valtioneuvoston päätös ilmastovuosikertomuksen antamisesta eduskunnalle ollut valituskelpoinen.
KHO: Hiilinielujen kasvattaminen vie aikaa
Nyt korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmistelu on käynnistetty ja niiden toteuttaminen vie aikaa.
Tässä vaiheessa ei siten ole mahdollista ottaa kantaa siihen, voidaanko lisätoimia pitää riittämättöminä ilmastolain taakanjakosektoria koskevan vuoden 2030 tavoitteen ja vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.
Valtioneuvoston kannanottoa ei siten voitu pitää lainvastaisena.
Korkein hallinto-oikeus kuitenkin huomauttaa, että valituksen lopputulos voi olla myöhemmin toinen, jos osoittautuu, ettei lisätoimilla voida saavuttaa ilmastolain mukaisia sitovia tavoitteita.
Asiasta valittivat yhdessä Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Greenpeace Norden, Amnesty International Suomen osasto ry, Suoma Sámi Nuorat ry, Ilmastoisovanhemmat ry ja Luonto-Liitto ry.
Asiantuntijat varoittaneet jo pitkään
Asiantuntijat ovat jo pitkään arvioineet, että Suomi tulee nykytoimilla jäämään ilmastotavoitteistaan. Asia todettiin myös ilmastovuosikertomuksen yhteydessä kesäkuussa. Tuolloin ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) myös myönsi tilanteen suoraan.
Metsien muodostamaa hiilinielua vuosina 2021–2025 koskevan EU-velvoitteen alittumisen hallitus on todennut jo hallitusohjelmassaan. Ilmastopaneelin raportti taas kertoo, että hallitus on lisännyt toimillaan liikenteen päästöjä, vaikka niitä pitäisi EU:n ilmastovelvoitteen myötä vähentää tuntuvasti.
Järjestöjen mukaan hallituksen passiivisuus vaarantaa yhteensä kuuden ilmastolain pykälän toteutumisen ja loukkaa lisäksi perus- ja ihmisoikeuksia.