Merenkurkussa Vaasan edustalla on Ilmatieteenlaitoksen mukaan Ensteniin asti kiintojäätä eli merijäätä, joka on pysyvästi kiinnittynyt rannikon tuntumassa saariin, kareihin ja matalikkoihin.
Vaasan saaristossa tällaisen jään muodostuminen on tyypillistä, sillä matala ja karikkoinen merialue mahdollistaa tasaisen kiintojään muodostumisen.
Ulommas liikuttaessa merellä on hyvin ohutta ajojäätä, jota tuuli on kuljettanut lähipäivät ulapalle.
Myös Selkämerellä on rannikolla vain ohutta jäätä, jota viime aikojen kova itätuuli on kuljettanut ulapalle.
– Käytännössä se jää, mikä lähti irti, näyttää sulaneen ulapalla. Siellä merivesi on vielä hieman plusasteista, kertoo Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Aleksi Arola.
Pietarsaaren seudulla saaristossa jäänpaksuus on 5–20 senttiä. Tuulet ovat kuitenkin kuljettaneet jäätä myös siellä ulapalle.
Tämä on tärkeää ottaa huomioon rannikon tuntumassa liikuttaessa.
– Tällä hetkellä rannikolla on jääsohjoa ja ohutta jäätä. Nyt sää on vähän pakkasella, joten jäänmuodostusta rannikon tuntumassa tapahtuu. Kun tuulee, yhtenäistä uutta jäätä ei kuitenkaan muodostu, vaan jää menee sohjoksi, Arola selvittää.
Jää pitää tuntea
Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että ihmisen kantava jää on viisisenttistä. Vaikka Vaasan saaristoon on päässyt muodostumaan kiintojäätä, ei Arola suosittele menemään jäälle, etenkään jos ei tunne jääolosuhteita.
Kokenut jäällä liikkuja on aina hyvä olla matkassa mukana. Lisäksi mukaan kannattaa ottaa turvavarusteet.
– Jos jäällä ei ole liikkunut, kehottaisin lukemaan asiasta ja kiinnittämään huomiota vaaran paikkoihin. Virtapaikoilla, rakenteiden läheisyydessä ja syvänteiden päällä on ohuempaa jäätä. Laivaväylien lähelle ei saa mennä ollenkaan, Aleksi Arola neuvoo.