Mikä virka oli syrjäisen saaren massiivisella kiviröykkiöllä? Tutkimuksella saatiin uutta tietoa Piispankivestä

Torniolaisessa saaressa sijaitsevasta Piispankivestä saatiin mittauksien avulla uutta tietoa. Niin massiivilla rakennelmilla ei merkitty edes valtakunnan rajoja.

Tornion maakuntamuseon museonjohtaja Titta Kallio-Seppä dokumentoimassa piispankiveä Tornion Iso-Huiturissa.
Titta Kallio-Seppä oli vuonna 2023 tutkimassa Piispankiveä Iso-Huiturin saaressa. Hänen lisäkseen tutkimusryhmään kuuluivat Juha Ylimaunu, Seppo Rintala, Janne Ikäheimo ja Terhi Tanska. Kuva: Antti Ullakko / Yle
  • Taina Nuutinen-Kallio

Tornion Iso-Huiturin saaressa sijaitseva kivirakennelma ei ilmeisesti olekaan toiminut merimerkkinä tai rajamerkkinä hiippakuntien välillä – toisin kuin aikaisemmin on luultu. Uuteen johtopäätökseen on päätynyt arkeologinen tutkimusryhmä.

Aiemman Oulun yliopiston historian professorin Kyösti Julkun 1990-luvulla tekemän tulkinnan mukaan Piispankivi olisi rakennettu hiippakuntien väliseksi rajamerkiksi noin vuonna 1346 tai vähän tämän jälkeen, kun Uppsalan ja Turun piispat tapasivat Pohjanlahden perukassa sopimassa etupiiri- ja verotusasioista.

Museonjohtaja ja arkeologi Titta Kallio-Seppä Tornionlaakson museosta kertoo, että uuteen johtopäätökseen on päädytty historiallisen lähdeaineiston perusteella sekä tutkimalla Piispankiveä paikan päällä.

Vuonna 2023 tutkijaseurue vahvistettuna Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalolla vieraili Piispankivellä mittaamassa muinaismuistoa ja tekemässä rakennelmasta havaintoja.

Rakennelmasta on tehty myös kolmiulotteinen mallinnos.

Titta Kallio-Sepän mukaan uudet tiedot asettavat kyseenalaiseksi Julkun rajamerkkiteorian. Tutkimusten mukaan Piispankivi poikkeaa kaikista muista hiippakuntien rajamerkeistä sekä kooltaan että rakenteeltaan.

–Jos Piispankivi olisi rajamerkki, se on kooltaan kaikista Ruotsin rajapyykeistä täysin poikkeava. Edes valtakunnan rajoja ei ole merkitty näin massiivisilla rakennelmilla, todetaan tutkimusryhmän kirjoittamassa artikkelissa, joka on julkaistu Historian ja arkeologian tutkimuksen aikakauskirjassa Faravidissa.

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo tutustumassa piispankiveen Tornion Iso-Huiturissa.
Piispankivellä vieraili myös Oulun hiippakunnan piispa Jukka-Keskitalo. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Monumentti 1370-luvulta

Uusien tietojen mukaan Piispankivi on keskiaikainen, luultavasti 1370-luvulta peräisin oleva monumentti. Se osoitti Ruotsin, tarkemmin Uppsalan arkkihiippakunnan, itäisintä aluetta rajaseudulla.

Tutkimusryhmän arvion mukaan monumentti symboloi arkkihiippakunnan valta-aluetta ja verotusoikeuksia Novgorodia vastaan.

Piispankiven merkitys liittyi myös sen sijaintiin keskeisellä paikalla vesireiteillä, joita Vienan kauppiaat käyttivät matkallaan Tornion markkinoille.

Iso-Huiturin saari on vanhastaan ollut torniolaisten kalastusaluetta.

Tornion Iso-Huiturin saaren Piispankivi on yksi Pohjois-Suomen vanhimpia lähes alkuperäisessä muodossaan säilyneitä monumentaalisia muinaisjäännöksiä.

Rakenne on myös juuri nimetty valtioneuvoston päätöksellä yhdeksi valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi.

Katso video vuonna 2023 tehdyistä arkeologisista tutkimuksista. Silloin vielä ajateltiin, että Piiispankivi on rakennettu 1340-luvulla. Uudet tutkimukset ovat antaneet uutta tietoa rakennusajankohdasta.