Martat ryhtyvät kouluttamaan maaseudun asukkaille varautumistaitoja Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa.
Tarkoituksena on opastaa ihmisiä varautumaan arjen häiriötilanteisiin.
Toiminnanjohtaja Tuija Valjakka Kaakkois-Suomen Martoista kertoo, että varautumisesta voi olla hyötyä esimerkiksi silloin, jos sähköt katkeavat pidemmäksi aikaa, vesipumppu sattuu menemään rikki tai lakko aiheuttaa jakeluhäiriöitä.
Keskeinen osa varautumista on esimerkiksi ruokaa ja vettä sisältävä 72 tunnin kotivara. Lisäksi Martat haluaa nostaa esiin esimerkiksi mielen hyvinvointia.
– Kun pitää huolta rutiineista ja käytännössä varautuu kotivaralla, se tuo kriisinkestävyyttä esimerkiksi pitkissä sähkökatkoissa, Valjakka sanoo.
Ihmisillä tiedonhalu
Martat ryhtyivät suunnittelemaan varautumisopastusta ihmisten tiedonjanon vuoksi.
Tuija Valjakan mukaan arjen häiriötilanteisiin varautuminen on noussut entistä tärkeämmäksi, kun esimerkiksi koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat lisänneet maailmanpoliittista ja taloudellista epävarmuutta.
– Yhteistyössä eri tahojen kanssa on noussut esille ihmisten tarve saada lisätietoa siitä, kuinka kotona voi itse varautua, hän kertoo.
Marttojen Parempi vara -hanke alkoi tämän vuoden alussa ja kestää ensi vuoden loppuun. Sen aikana Martat tarjoaa varautumisoppia erilaisissa tapahtumissa ja kyläilloissa.
Tapahtumia on määrä järjestää eri puolilla Etelä-Karjalaa, Kymenlaaksoa ja Pohjois-Karjalaa kaupunkien keskusta-alueita lukuun ottamatta. Martat tekee yhteistyötä esimerkiksi kylätoimijoiden, vapaaehtoisen pelastuspalvelun sekä hyvinvointialueiden kanssa.
Parempi vara -hanketta rahoittavat Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan ely-keskukset yhteensä noin 345 000 eurolla.
Videolla toimittaja Tulikukka de Fresnes kertoo, mitä kotivaraan sisäministeriön oppaan mukaan kuuluu. Video on julkaistu alun perin 18.11.2024.
Korjattu 13.1. klo 12.09 Tuija Valjakan sukunimi. Tekstissä luki aiemmin virheellisesti Vainikka.